Siirry sisältöön
Ota yhteyttä

Voiko vuokrasopimuksen tehdä suullisesti vai pitääkö se olla kirjallinen?

Suullinen vuokrasopimus on pätevä, mutta se piilottaa riskejä, jotka voivat yllättää riitatilanteessa.

Vuokrasopimuksen voi tehdä suullisesti, ja se on laillisesti pätevä. Suullinen sopimus sitoo molempia osapuolia aivan kuten kirjallinenkin, mutta siihen liittyy merkittävä rajoitus: ilman kirjallista muotoa sopimus katsotaan automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi, joten määräaikaisuudesta ei voida sopia suullisesti. Käytännön syistä kirjallinen sopimus on aina suositeltava, ja tässä artikkelissa käymme läpi, miksi, mitä sopimuksen tulee sisältää ja miten se kannattaa tehdä.

Onko suullinen vuokrasopimus laillisesti pätevä Suomessa?

Kyllä, suullinen vuokrasopimus on laillisesti pätevä Suomessa. Asuinhuoneiston vuokralainsäädäntö edellyttää kirjallista muotoa, mutta kirjallisen muodon puuttuminen ei tee sopimusta pätemättömäksi, vaan muuttaa sen luonnetta: suullinen sopimus katsotaan aina toistaiseksi voimassa olevaksi riippumatta siitä, mitä osapuolet ovat suullisesti sopineet.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos kaksi ihmistä sopii suullisesti vuoden määräaikaisesta vuokrasuhteesta, kyseinen määräaika ei ole juridisesti sitova. Sopimus on voimassa, mutta se toimii toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sääntöjen mukaan. Poikkeuksena tähän on vapaa-ajan asunto: vapaa-ajan käyttöön vuokratulle huoneistolle määräaikainen sopimus voidaan tehdä myös suullisesti.

Vuoden 2026 lokakuussa voimaan tuleva uudistettu huoneenvuokralaki (531/2026) kirjaa nimenomaisesti, että sähköinen sopimus täyttää kirjallisen muodon vaatimuksen. Uudistus on merkittävä, sillä nykyinen laki on yli 30 vuotta vanha. Vuokralaiset ry:n ohjeistuksen mukaan hyvä vuokratapa edellyttää, että sopimus tehdään aina kirjallisesti.

Mitä riskejä suulliseen vuokrasopimukseen liittyy?

Suullisen vuokrasopimuksen suurin riski on todistustaakka riitatilanteessa. Jos vuokranantaja ja vuokralainen ovat eri mieltä siitä, mitä on sovittu, kummallakaan ei ole kirjallista näyttöä puolellaan. Tilanne on käytännössä sana vastaan sana, ja se voi tehdä erimielisyyksien ratkaisemisesta erittäin vaikeaa.

Käytännön riskit koskevat kaikkia vuokrasuhteen keskeisiä ehtoja. Vuokrankorotusperusteesta, vakuuden määrästä, lemmikkieläimistä tai yhteisten tilojen käyttöoikeuksista ei voida riitatilanteessa todistaa mitään, jos niistä on sovittu vain suullisesti. Vuokralainen voi tällöin vedota lain olettamasäännöksiin, koska muuta ei pystytä osoittamaan.

Suullinen sopimus vaikeuttaa myös asumistuen hakemista. Kela edellyttää kirjallista vuokrasopimusta tai erillisen vuokraselvityslomakkeen täyttämistä asumistukea myönnettäessä, joten pelkkä suullinen sopimus voi estää tuen saamisen kokonaan.

Myös sopimuksen päättäminen voi tuottaa ongelmia. Suullinen sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi, joten irtisanomisajat ja -menettelyt määräytyvät lain mukaan, eikä osapuolilla ole kirjallista todistetta siitä, mitä on alun perin sovittu. Asuinhuoneiston vuokrauslain muotovaatimus on olemassa juuri näiden tilanteiden ehkäisemiseksi.

Mitä kirjallisen vuokrasopimuksen pitää sisältää?

Kirjallisessa vuokrasopimuksessa on oltava vähintään osapuolten tiedot, vuokrakohteen yksilöinti, vuokran määrä ja eräpäivä, sopimuksen kesto sekä vakuutta koskevat ehdot. Näiden perustietojen lisäksi sopimukseen kannattaa kirjata kaikki erityisehdot, joista osapuolet haluavat sopia, sillä kirjaamaton ehto on käytännössä olematon.

Sopimuksen kesto ja irtisanomisehdot

Yksi yleisimmistä virheistä on, että sopimuksesta ei käy selvästi ilmi, onko se määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta, ja se pitenee pidemmissä vuokrasuhteissa. Lokakuussa 2026 voimaan tulevassa uudessa laissa vuokranantajan pidempi irtisanomisaika lyhenee neljään kuukauteen, ja se edellyttää jatkossa vähintään kahden vuoden yhtäjaksoista vuokrasuhdetta.

Vuokra, vakuus ja korotusehto

Vuokran määrän lisäksi sopimukseen on kirjattava selkeä vuokrankorotusehto, sillä ilman sitä vuokranantajalla ei ole oikeutta nostaa vuokraa yksipuolisesti lainkaan. Vakuuden enimmäismäärä on lain mukaan kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Lokakuusta 2026 alkaen lain olettamana on, että vakuus kattaa kaikki vuokrasuhteen velvoitteet, ja se on palautettava tai sen käytöstä on ilmoitettava vuokralaiselle 14 päivän kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä.

Sopimukseen on myös syytä liittää kuntotarkastuslomake tai muistiinpanot asunnon kunnosta sisäänmuuttopäivänä. Tämä suojaa molempia osapuolia mahdollisissa erimielisyyksissä asunnon kunnosta vuokrasuhteen päättyessä. Lainvastaiset ehdot ovat mitättömiä, vaikka molemmat osapuolet olisivat ne allekirjoittaneet.

Milloin kirjallinen vuokrasopimus on erityisen tärkeä?

Kirjallinen vuokrasopimus on ehdoton aina, kun kyseessä on määräaikainen sopimus. Suullisena tehty määräaikainen sopimus ei ole juridisesti määräaikainen, vaan se muuttuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi, jolloin kumpikaan osapuoli ei voi vedota sovittuun päättymisajankohtaan. Kirjallinen muoto on siten ainoa tapa varmistaa, että sovittu sopimusaika pitää.

Kirjallinen sopimus on erityisen tärkeä myös seuraavissa tilanteissa:

  • Kelan asumistuki: Kela edellyttää kirjallista sopimusta tai erillislomaketta tuen myöntämiseksi.
  • Kimppakämppä: Useamman asukkaan tilanteessa vastuunjako on kirjattava tarkasti, olipa kyseessä sitten yhteinen sopimus, erilliset sopimukset tai pää- ja alivuokrasopimus.
  • Pitkät vuokrasuhteet: Jos asunnon omistaja vaihtuu vuokrasuhteen aikana, kirjallinen sopimus suojaa vuokralaisen asemaa ja varmistaa ehtojen jatkuvuuden.
  • Määräaikainen sopimus: Kumpikaan osapuoli ei voi irtisanoa sopimusta kesken sopimuskauden ilman seurauksia, joten ehtojen on oltava kiistattomasti todistettavissa.

Pitkissä vuokrasuhteissa kirjallinen sopimus suojaa erityisesti tilanteissa, joissa vuokranantaja tai vuokralainen vaihtuu, olosuhteet muuttuvat tai erimielisyyksiä syntyy vuosien kuluttua alkuperäisestä sopimuksesta.

Miten vuokrasopimus kannattaa tehdä käytännössä?

Vuokrasopimus kannattaa tehdä sähköisesti. Sähköinen sopimus täyttää täysin kirjallisen muodon vaatimuksen, ja se on yhtä sitova kuin perinteinen paperisopimus. Sähköinen allekirjoitus on EU:n eIDAS-asetuksen mukainen, joten sopimuksen sitovuudesta ei tarvitse kantaa huolta. Uusi huoneenvuokralaki vahvistaa tämän nimenomaisesti lokakuusta 2026 alkaen.

Käytännössä sopimuksen tekemisessä kannattaa noudattaa seuraavia askelia:

  1. Hanki luotettava sopimuspohja esimerkiksi Kiinteistömedian verkkokaupasta tai toimialajärjestöiltä, sillä kaikki verkosta löytyvät pohjat eivät ole lain ja hyvän vuokratavan mukaisia.
  2. Kirjaa kaikki ehdot selkeästi, mukaan lukien vuokrankorotusperuste, vakuusehdot ja erityisehdot kuten lemmikkieläimet tai parkkipaikka.
  3. Tee sisäänmuuttotarkastus yhdessä ja dokumentoi asunnon kunto valokuvin. Liitä kuntotarkastuslomake sopimuksen liitteeksi.
  4. Varmista, että molemmat osapuolet saavat oman kappaleen sopimuksesta, ja käy ehdot läpi ennen allekirjoittamista.
  5. Sovi sähköisestä viestinnästä kirjallisesti, jos haluat, että irtisanomisilmoitukset voidaan toimittaa sähköpostitse. Uusi laki mahdollistaa tämän lokakuusta 2026 alkaen, kun asiasta on sovittu sopimuksessa.

Jos vuokrasopimuksen laadinta tuntuu monimutkaiselta tai haluat varmistua, että kaikki ehdot ovat lain mukaisia, ammattiapu kannattaa. Sp-Kodin vuokrauspalvelu hoitaa koko prosessin puolestasi: sopimuksen laadinnasta luottotietojen tarkistukseen ja ehtojen läpikäyntiin yhdessä molempien osapuolten kanssa. Näin vuokrasuhde alkaa turvallisesti ja selkein pelisäännöin.

Jos erimielisyyksiä silti syntyy, kuluttajariitalautakunta on edullinen vaihtoehto käräjäoikeudelle riitojen ratkaisemisessa.