4.9.2025 Uutiset

Taloyhtiön hallinto ja ilmapiiri ovat olennaisia kysymyksiä asuntoa ostaessa

Asunnon ostaminen ei ole vain taloudellinen tai tekninen päätös – myös taloyhtiön ilmapiiri ja hallintotapa vaikuttavat asumismukavuuteen ja päätöksenteon sujuvuuteen yhtiössä. Riitaisa ilmapiiri, luottamuspula osakkaiden kesken ja epäselvä hallinto vaikeuttavat yhteisten asioiden hoitamista ja voivat vaikuttaa negatiivisesti myös asuntojen arvoon ja yhtiön maineeseen.

– Asunnonostajan kannattaa ikävien yllätysten välttämiseksi perehtyä huolellisesti taloyhtiöön ja sen taustoihin ennen lopullista ostopäätöstä ja tarjouksen jättämistä. Suosittelen selvittämään yhtiön taloudellisen ja rakennusteknisen kunnon lisäksi myös sen, minkälainen henki yhtiössä vallitsee ja miten sitä hallinnoidaan käytännön tasolla, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Taloyhtiön ilmapiirillä ja osakkaiden kesken vallitsevalla yhteishengellä on iso merkitys asumisviihtyvyyteen. Riitaisassa taloyhtiössä on vaikeaa saada päätöksiä aikaan ja kehittää toimintaa yhdessä. Lisäksi jos taloyhtiön taloushallinnossa ja sen johtamisessa ei noudateta avoimuuden periaatteita ja taloudellisia päätöksiä tehdään ilman riittävää läpinäkyvyyttä, eripura ja epäluottamus esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisesta kasvavat osakkaiden keskuudessa. Mahdolliset oikeusriidat vaikuttavat asuntojen haluttavuuteen ja hintatasoon.

– Asunnonostajan kannattaa varmistaa, että yhtiössä noudatetaan hyvää hallintotapaa, sitä johdetaan asunto-osakeyhtiölain mukaisesti ja hoidetaan osakkaiden omaisuudesta hyvää huolta pitäen. Nämä asiat eivät näy isännöitsijätodistuksessa, tilinpäätöstiedoissa, toimintakertomuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Ne kannattaa aina kysyä kiinteistönvälittäjältä tai taloyhtiön isännöitsijältä, hallituksen jäseniltä tai asukkailta – olipa kyseessä iso tai pieni yhtiö, sanoo Rantanen.

– Kiinteistönvälittäjällä on laaja tiedonantovelvollisuus. Jos välittäjällä on tiedossa esimerkiksi, että yhtiössä on vireillä oikeusriitoja, osakkaiden kesken vallitsee tulehtunut ilmapiiri, tai päätöksenteko on vaikeaa, hänen tulisi kertoa siitä asunnonostajalle, painottaa Rantanen.

– Myös myyjällä on tietojenantovelvollisuus. Myyjän tulee kertoa ostajalle kaikista seikoista, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa asunnon tai yhtiön arvoon tai asumisen laatuun, esimerkiksi taloyhtiön taloudellisista ongelmista tai oikeudenkäynneistä. Jos myyjä jättää oleellisia tietoja antamatta ja ongelmia paljastuu kaupanteon jälkeen, ostaja voi vaatia hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai jopa kaupan purkua.

Isot poikkeamat vastikkeiden keskimääräisistä neliöhinnoista voivat kieliä ongelmista

– Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen vastikkeet ovat suuruudeltaan keskimäärin 5–7,50 euroa neliöltä. Jos potentiaalisen ostokohteen vastikkeet eroavat suuntaan tai toiseen merkittävästi keskimääräisestä, kannattaa syy siihen selvittää. Joillakin taloyhtiöillä voi olla merkittäviä vuokratuloja omistamistaan liike- tai asuinhuoneistoistaan, ja vastikkeet ovat tästä johtuen poikkeuksellisen matalat. Joskus taas matalat vastikkeet voivat kieliä kertyneestä merkittävästä korjausvelasta, sanoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund. – Silloinkin pitäisi hälytyskellojen soida ostajalla, jos hallitukselle ei ole myönnetty vastuuvapautta tilikaudelta.

– Selvitämme aina ennen lainapäätöstä rahoitettavan kohteen kunnon ja mahdolliset pitkänkin aikavälin korjaustarpeet. Keskustelemme ylipäänsä tänä päivänä huomattavasti aiempaa enemmän ja avoimemmin asiakkaidemme kanssa asuntoon ja asuntokauppaan liittyvistä yksityiskohdista ja riskeistä. Esitämme paljon kysymyksiä osataksemme arvioida mahdollisimman tarkkaan kohteen vakuusarvon. Asiakkaasta joskus ehkä liiankin tarkoilta tuntuvien taustaselvitysten tavoitteena on ennaltaehkäistä riskejä sekä turvata asiakkaan maksukyky ja talous tulevien remonttien ja mahdollisten ikävien yllätysten varalta.

Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan pk-seudun asuntomarkkinatilanteesta lisää: