Kuka johtaa puhetta taloyhtiön yhtiökokouksessa?

Taloyhtiön yhtiökokouksessa puhetta johtaa kokouksen alussa valittu puheenjohtaja, joka on useimmiten osakas tai taloyhtiön hallituksen jäsen. Puheenjohtajan tehtävä on pitää kokous järjestyksessä, varmistaa päätösvaltaisuus ja huolehtia siitä, että asiat käsitellään asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset yhtiökokouksen puheenjohtajuuteen liittyen.

Kuka voi toimia yhtiökokouksen puheenjohtajana?

Yhtiökokouksen puheenjohtajana voi toimia käytännössä kuka tahansa täysivaltainen henkilö, jolla on riittävä käytännön kokemus kokousten johtamisesta. Yleisimmin tehtävään valitaan hallituksen puheenjohtaja, muu hallituksen jäsen tai kokenut osakas. Isännöitsijä voi myös toimia puheenjohtajana, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.

Asunto-osakeyhtiölaki ei aseta puheenjohtajalle tiukkoja muodollisia kelpoisuusvaatimuksia, mutta käytännössä tehtävä edellyttää neutraaliutta ja kykyä johtaa keskustelua tasapuolisesti. Puheenjohtajan ei tarvitse olla lakimies tai alan ammattilainen, mutta hänen on tunnettava kokouksen perusmenettelyt riittävän hyvin.

Tärkeä rajoitus koskee tilinpäätöskokousta: hallituksen jäsen ei saa toimia puheenjohtajana silloin, kun kokouksessa käsitellään hallituksen vastuuvapautta. Tässä tilanteessa puheenjohtajaksi on valittava joku muu, esimerkiksi osakas, jolla ei ole eturistiriitaa asiassa.

Mitä tehtäviä yhtiökokouksen puheenjohtajalla on?

Yhtiökokouksen puheenjohtajan tehtävät kattavat kokouksen teknisen johtamisen alusta loppuun. Puheenjohtaja avaa kokouksen, toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden, johtaa asioiden käsittelyn kokouskutsun esityslistan mukaisessa järjestyksessä ja julistaa äänestystulokset. Lisäksi puheenjohtaja huolehtii siitä, että pöytäkirja laaditaan asianmukaisesti.

Käytännön tasolla puheenjohtajan rooli on pitää kokous raiteillaan. Tämä tarkoittaa puheenvuorojen jakamista, keskustelun rajaamista käsiteltävään asiaan ja äänestysmenettelyn ohjaamista silloin, kun yksimielisyyteen ei päästä. Puheenjohtaja myös ratkaisee menettelylliset epäselvyydet kokouksen aikana.

Puheenjohtajan vastuulla on myös varmistaa, että pöytäkirja allekirjoitetaan. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja sekä vähintään yksi kokouksessa valittu pöytäkirjantarkastaja. Tämä on tärkeä muodollisuus, sillä pöytäkirja on virallinen asiakirja, johon nojataan myöhemmissä päätöksissä ja esimerkiksi asuntokaupoissa.

Miten puheenjohtaja valitaan yhtiökokouksessa?

Puheenjohtaja valitaan äänestämällä kokouksen alussa ennen varsinaisten asioiden käsittelyä. Kokouksen avaa yleensä hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä, joka johtaa puhetta siihen asti, kunnes varsinainen kokouksen puheenjohtaja on valittu. Valinta tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

Käytännössä puheenjohtajan valinta on usein muodollisuus: hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä ehdottaa itseään tai sopivaa henkilöä, ja kokous hyväksyy ehdotuksen. Pienissä taloyhtiöissä sama henkilö saattaa toimia puheenjohtajana vuodesta toiseen ilman varsinaista äänestystä.

Jos yhtiöjärjestyksessä on erikseen määrätty puheenjohtajasta, noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräystä. Muutoin kokous on vapaa valitsemaan haluamansa henkilön, kunhan tämä suostuu tehtävään.

Voiko osakas kieltäytyä puheenjohtajan tehtävästä?

Kyllä, osakas voi kieltäytyä puheenjohtajan tehtävästä. Kenenkään ei voida pakottaa ottamaan vastaan kokouksen puheenjohtajuutta, sillä tehtävä on luottamustoimiluonteinen. Jos ehdotettu henkilö kieltäytyy, kokous ehdottaa ja valitsee toisen henkilön puheenjohtajaksi.

Käytännössä kieltäytyminen on harvinaista, mutta täysin mahdollista. Osakas saattaa kieltäytyä esimerkiksi siksi, ettei koe olevansa tarpeeksi perehtynyt kokouskäytäntöihin tai haluaa välttää eturistiriitatilanteen. Tällöin on tärkeää, että kokous löytää nopeasti vaihtoehtoisen henkilön, jotta kokous voi edetä.

Jos kukaan läsnäolijoista ei suostu puheenjohtajaksi, tilanne on hankala. Tällöin voidaan harkita kokouksen lykkäämistä tai ulkopuolisen puheenjohtajan kutsumista, kuten asianajajan tai isännöintitoimiston edustajan.

Mitä tapahtuu, jos yhtiökokouksessa syntyy erimielisyyksiä?

Jos yhtiökokouksessa syntyy erimielisyyksiä, puheenjohtaja ratkaisee menettelykysymykset ja tarvittaessa toimittaa äänestyksen. Äänestys toimitetaan avoimesti, ellei joku vaadi suljettua lippuäänestystä. Enemmistöpäätös ratkaisee, ellei asunto-osakeyhtiölaki tai yhtiöjärjestys edellytä määräenemmistöä.

Osakas, joka on tyytymätön kokouksen päätökseen, voi vaatia päätöksen moittimista tuomioistuimessa. Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa kokouksesta. Tämä on osakkaiden oikeusturvan kannalta tärkeä mekanismi, mutta käytännössä moitekanteisiin ryhdytään vain vakavissa tilanteissa.

Erimielisyydet ovat taloyhtiöissä yleisiä erityisesti suurten remonttipäätösten yhteydessä. Sp-Kodin välittäjät kohtaavat tämän arjessa: ostajia kiinnostaa erityisesti se, onko taloyhtiössä ollut äänestyksiä tai erimielisyyksiä lähihistoriassa, sillä ne voivat kertoa taloyhtiön ilmapiiristä ja tulevien päätösten ennustettavuudesta. Tuoreimmat yhtiökokouspöytäkirjat kannattaakin aina pyytää nähtäville ennen asuntokauppoja.

Pohditko, miten taloyhtiösi yhtiökokouksen päätökset tai tulevat remontit vaikuttavat oman asuntosi arvoon? Kutsu paikallinen Sp-Kodin välittäjä arviokäynnille. Tunnemme alueesi taloyhtiöt ja autamme sinua tekemään oikeat ratkaisut.