Siirry sisältöön
Ota yhteyttä
Vinkit

Voiko yksittäinen osakas vaatia ylimääräistä yhtiökokousta?

Yksittäinen osakas voi vaatia ylimääräistä yhtiökokousta asunto-osakeyhtiölain nojalla riippuen siitä, kuinka suuren osan yhtiön osakkeista osakas omistaa. Kun vaatimus esitetään oikein ja riittävällä omistusosuudella tuettuna, hallituksen on lain mukaan kutsuttava kokous koolle.

Osakkeenomistajan oikeuksia ei tunneta riittävän hyvin, ja se jättää sinut päätöksenteon ulkopuolelle

Moni osakas ei tiedä, että heillä on lakiin perustuva oikeus vaatia kokousta koolle, vaikka hallitus ei oma-aloitteisesti toimisi. Tietämättömyys tarkoittaa käytännössä sitä, että tärkeät yhtiötä koskevat päätökset tehdään ilman sinun ääntäsi. Kun tunnistat oikeutesi, voit ottaa aktiivisen roolin: ota selvää yhtiöjärjestyksestäsi, kartoita muut samanmieliset osakkaat ja laadi kirjallinen vaatimus hallitukselle.

Hallituksen passiivisuus yhtiöasioissa voi johtaa osakkeenomistajalle haitallisiin päätöksiin

Jos hallitus ei kutsu kokousta koolle tilanteessa, jossa sille olisi selkeä tarve, osakkaat jäävät ilman mahdollisuutta vaikuttaa yhtiön toimintaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiireellinen remonttipäätös viivästyy tai epäselvä taloudellinen tilanne jää käsittelemättä. Ratkaisu on tuntea lain tarjoamat vaihtoehdot: jos hallitus ei toimi, osakkailla on oikeus hakea kokouksen koollekutsumislupaa lupa- ja valvontavirastolta.

Mitä asunto-osakeyhtiölaki sanoo ylimääräisestä yhtiökokouksesta?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat. Vaatimuksessa on ilmoitettava, mitä asiaa kokouksessa halutaan käsitellä.

Laki antaa siis yksittäisellekin osakkaalle mahdollisuuden vaatia kokousta, mutta käytännössä vaatimus edellyttää riittävää omistusosuutta. Jos yhdellä osakkaalla ei ole kymmenesosaa osakkeista, hänen kannattaa etsiä muita samanmielisiä osakkaita, jotta kynnys ylittyy yhdessä.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä matalammasta kynnysvaatimuksesta. Tämän vuoksi on aina syytä tarkistaa oman yhtiön yhtiöjärjestys ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Milloin ylimääräinen yhtiökokous kannattaa vaatia?

Ylimääräinen yhtiökokous kannattaa vaatia silloin, kun yhtiössä on käsiteltävä kiireellinen tai merkittävä asia, joka ei voi odottaa seuraavaa varsinaista yhtiökokousta. Tyypillisiä tilanteita ovat laajat korjaushankkeet, hallituksen toimintaan liittyvät epäselvyydet tai yhtiön taloudellista tilaa koskevat kysymykset.

Käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa ylimääräinen kokous on perusteltu:

Pelkkä tyytymättömyys hallituksen toimintaan ei yksin riitä perusteeksi, vaan vaatimukseen on liitettävä selkeästi se asia tai ne asiat, joita kokouksessa halutaan käsitellä.

Miten ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle käytännössä?

Osakkeenomistajien on esitettävä kirjallinen vaatimus hallitukselle. Vaatimuksessa on yksilöitävä käsiteltävät asiat. Hallituksen on tämän jälkeen kutsuttava kokous koolle lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisessa määräajassa.

Käytännön prosessi etenee seuraavasti:

  1. Tarkista yhtiöjärjestyksestä mahdolliset erityismääräykset koollekutsumisesta
  2. Kokoa riittävä omistusosuus tarvittaessa yhdessä muiden osakkaiden kanssa
  3. Laadi kirjallinen vaatimus, jossa nimetään käsiteltävät asiat selkeästi
  4. Toimita vaatimus hallitukselle kirjallisesti ja todistettavasti
  5. Hallituksen on kutsuttava kokous koolle asunto-osakeyhtiölain mukaisessa ajassa

Kokouskutsu on toimitettava osakkaille yhtiöjärjestyksessä määrätyllä tavalla, yleensä kirjallisesti. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kokouksen esityslistalle, jos hän pyytää sitä hallitukselta hyvissä ajoin ennen kutsujen lähettämistä.

Mitä tapahtuu, jos hallitus ei kutsu kokousta koolle?

Jos hallitus ei kutsu ylimääräistä yhtiökokousta koolle lain edellyttämässä ajassa osakkaiden vaatimuksesta huolimatta, osakkeenomistajat voivat hakea lupa- ja valvontavirastolta lupaa kutsua kokous itse koolle. Tämä on lain tarjoama turvaverkko tilanteisiin, joissa hallitus ei toimi.

Lupa- ja valvontavirasto voi myöntää luvan kokouksen järjestämiseen, jos vaatimus on esitetty asianmukaisesti eikä hallitus ole toiminut. Lupa tarkoittaa käytännössä sitä, että vaatimuksen esittäneet osakkaat saavat itse huolehtia kokouksen koollekutsumisesta.

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että kaikki vaatimukseen liittyvät asiakirjat on laadittu huolellisesti ja että vaatimus on alun perin toimitettu hallitukselle todistettavasti. Dokumentointi on olennaista, jos asia etenee lupa- ja valvontavirastolle asti.

Mitä asioita ylimääräisessä yhtiökokouksessa voidaan päättää?

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa voidaan päättää kaikista niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Kokous ei ole sidottu varsinaisen yhtiökokouksen asialistaan, vaan käsiteltävät asiat määräytyvät koollekutsumisen perusteena olevan vaatimuksen mukaan.

Tyypillisiä ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita ovat:

Kokouksessa ei voida tehdä päätöksiä asioista, joita ei ole mainittu kutsussa, ellei kaikki osakkaat ole läsnä ja suostu asian käsittelyyn. Tämän vuoksi koollekutsumisvaatimuksessa on tärkeää kuvata käsiteltävät asiat riittävän tarkasti.

Huomionarvoista on myös, että uudella osakkaalla ei ole osallistumis- tai äänioikeutta yhtiökokouksessa ennen kuin hänet on virallisesti rekisteröity huoneistotietojärjestelmään. Rekisteröinnin on oltava voimassa viimeistään kokousta edeltävänä päivänä.

Asunto-osakeyhtiön arjessa monet päätökset vaikuttavat suoraan asumisen sujuvuuteen ja asunnon arvoon. Jos sinulla on kysymyksiä asunnon arvoon tai myyntiin liittyen, Sp-Kodin ammattitaitoiset välittäjät auttavat sinua arvioimaan tilannetta ja löytämään parhaan ratkaisun. Pyydä välittäjältä hinta-arvio ja ota ensimmäinen askel kohti tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.