Siirry sisältöön
Uutiset

Asuntokaupan piristymistä odotetaan edelleen pk-seudulla – monissa isoissa kaupungeissa kauppa on jo alkanut käydä vilkkaammin


Asuntokaupan ahdinko on jatkunut koko alkuvuoden Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vielä helmikuussakin asuntokauppoja tehtiin pk-seudulla selvästi vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Monissa muissa isoissa kaupungeissa eri puolilla Suomea asuntokauppa on jo alkanut piristyä ja tammi–helmikuun kauppamäärissä ollaan päästy jopa plussalle.

– Asuntokauppa on lähtenyt pk-seudun isoissa kaupungeissa yllättäen selvästi hitaammin liikkeelle kuin muissa isoissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Monissa muissa kaupungeissa asuntomarkkinat ovat piristyneet ja alkuvuoden kauppamäärät ovat ylittäneet viime vuoden vastaavan ajankohdan luvut, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Tammi–helmikuussa vanhojen asuntojen kauppa laski vuodentakaisesta Espoossa 20,4 prosenttia, Helsingissä 18,6 prosenttia ja Vantaalla 14,7 prosenttia. Ja kun tiedetään, että jo vuosi sitten asuntokauppa oli täällä jäissä, tilanne pk-seudulla on käynyt entistäkin vaikeammaksi alan yrittäjille ja välittäjille.

– Asuntokauppa on perinteisesti käynyt pk-seudulla aina parhaiten koko Suomessa. Pk-seutu on ollut aikaisemmin asuntokaupan veturi Suomessa. Nyt tilanne on muuttunut. Kauppa on käynyt selvästi paremmin esimerkiksi Tampereella, jossa kauppamäärien muutos tammi-helmikuun osalta verrattuna vuodentakaiseen oli enää vain -2,8 prosenttia. Oulussakin kauppa alkanut taas käydä ja asuntokauppoja tehtiin enää vain 6,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan esimerkiksi Kuopiossa ja Jyväskylässä ollaan jo päästy plussan puolelle viime vuoden alkuun verrattuna, Rantanen kertoo.

– Helmikuu oli 11 vuoden tarkastelujaksolla selvästi alhaisin kauppamäärältään koko Suomessa. Viime kuussa asuntokauppoja tehtiin Suomessa 40 prosenttia vähemmän kuin huippuvuoden 2021 helmikuussa. En olisi uskonut, että olemme edelleen näin poikkeuksellisen alhaisissa luvuissa kauppamäärissä.

Pk-seudulla asunnonvaihtajilta ja -ostajilta puuttuu vielä uskallusta tehdä ratkaisuja

– Olisi mielenkiintoista tietää, miksi muut kaupungit ovat nyt pärjänneet asuntomarkkinoilla selvästi pk- seutua paremmin. Mistä johtuu, että pk-seudun markkinat kulkevat nyt selvästi muiden isojen kaupunkien perässä, pohtii Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

– Oletan, että yksi syy asuntokaupan hitaampaan elpymiseen pk-seudulla, on asuntojen selvästi korkeampi hintataso erityisesti Helsingissä ja Espoossa. Asumisen ja elämisen kustannukset ovat myös täällä muuta maata korkeammat, kuitenkaan ihmisten tulotasot ja palkat eivät ole merkittävästi paremmat kuin muualla Suomessa. Mahdollisesti samasta työstä maksettavissa palkoissa ei ole niin suurta eroa, että se kompensoisi asuntojen hintaeroa.

– Yksi selittävä tekijä on varmasti sekin, että vuonna 2021 asuntokauppa ylikuumeni tietyillä asuinalueilla Helsingissä ja Espoossa. Oli alueita, joissa asunnot vietiin käytännössä käsistä ja niistä maksettiin reilusti yli pyyntihintojen. Tämä johti paikoin rajuunkin hintojen nousuun, sanoo Rantanen.

– Ja vaikka nyt hinnoissa on tultu merkittävästi alaspäin, esimerkiksi vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet viime vuoden helmikuusta 6,7 prosenttia, niin edelleen asunnot maksavat pk-seudulla selvästi enemmän kuin muualla Suomessa. Korkojen ja vastikkeiden nousu on vaikuttanut voimakkaimmin pk-seudulla asuvien ihmisten talouteen ja maksukykyyn. Tämäkin voi selittää kauppamäärien vähäisyyttä, jatkaa Grönlund.

– Mitä ilmeisimmin kuluttajien luottamus ei ole vielä noussut riittävälle tasolle, eivätkä ihmiset uskalla tehdä ratkaisuja asunnon vaihtoon ja ostamiseen liittyen. Tuntuu, että monia jarruttaa pelko, ettei sopivaa uutta kohdetta löydy ajoissa, jos nykyinen asunto menisikin nopeasti kaupaksi. Välimuuttoja ei haluta tehdä, ja kynnys välirahoituksen ottamiseen on korkea. Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa ei haluta ottaa riskejä.

– Tilanteen haastavuutta lisää sekin, että edelleen monilla on liian korkeat hintaodotukset nykyisestä asunnostaan. Ei haluta uskoa, että pk-seudun arvostetuimmillakin asuinalueilla hinnat ovat laskeneet. Asunnon myyntiin laittamista pantataan odottaen, että hinnat lähtisivät uudelleen nousuun ja asunnosta voisi saada saman hinnan kuin muutama vuosi sitten, kertoo Rantanen. – Helposti unohtuu, että heikommassa markkinatilanteessa myös uusi asunto maksaa vähemmän. Nyt voisi tehdä hyvät kaupat, kun tarjontatilanne on vielä kohtuullisen hyvä ja asuntojen hinnat ovat alempana kuin aikoihin, sanoo Rantanen.

– Tilanne voi muuttua nopeastikin. Sekin on mahdollista, että kauppamäärät lähtevät nopeaan ja rajuun nousuun asuntokaupan alkaessa piristyä pk-seudulla. Täällä on sukellettu niin syvälle, että parhaassa tapauksessa nousukulmakin voi olla jyrkkä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuntokauppojen määrä nousi rajuimmin vuonna 2021 ja romahti eniten vuosina 2022–2023 isoista kaupungeistamme.

– Asunto on aina pitkän ajan investointi, ja asuntolainoja maksetaan pitkillä takaisinmaksuajoilla. Pitkässä juoksussa markkinatilanteet muuttuvat ja isojakin korkoheilahteluja tapahtuu, toteaa Grönlund. – Kiinteät korot ovat hyvä vaihtoehto, jos haluaa varmistaa, ettei lainasta maksettava summa poikkea eri aikoina. Tällä hetkellä asuntolainan voi suojata noin kolmen prosentin tasoon, mitä voi pitää hyvinkin kohtuullisena.

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen

Toimitusjohtaja, eMBA, LKV

+358 50 341 1391

jukka.rantanen@spkoti.fi

Tommi Grönlund

Liiketoimintajohtaja, Nooa Säästöpankki

+358 40 575 1969

tommi.gronlund@saastopankki.fi

Muita uutisia