Isot remontit eivät houkuttele asunnonostajia pk-seudulla
Sp-Kodin teettämän valtakunnallisen kyselyn mukaan vain vajaa kolmannes pk-seudulla asuvista on halukas tekemään ison remontin ostettavaan asuntoon. Korkotason ja asumiskustannusten nousun vaikutukset näkyvät myös siinä, että vain kolmannes pk-seudulla asuvista on valmis ottamaan pankista lainaa uuden kodin remonttia varten.
Sp-Kodin 24.4.–15.5. välisenä aikana teettämään valtakunnalliseen ”Mistä sinä haaveilet?” – kyselytutkimukseen vastasi 1070 täysi-ikäistä suomalaista. Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten henkilökohtaisia ajatuksia myös asunnon hankintaan liittyen.
– Kyselyymme vastanneista pk-seudun asukkaista vain 29,8 prosenttia on valmis tekemään ostettavaan asuntoon ison remontin. Muualla Suomessa remonttihalukkuutta löytyy vielä tätäkin vähemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Huonokuntoiset ja isoja remontteja vaativat asunnot eivät kiinnosta kodin vaihtoa tai ostoa suunnittelevia suomalaisia. Ymmärrettävästi nollakorkoaikana tilanne oli toinen. Nyt ihmiset etsivät hyväkuntoisia ja muuttovalmiita asuntoja taloyhtiöistä, joissa ei ole korjausvelkaa.
– Huoneistokohtaisten remonttien tekemiseen taloyhtiöissä on myös tullut paljon lisää ehtoja ja rajoituksia. Osakas voi tänä päivänä enää oikeastaan vain maalata ja tapetoida seiniä ilman taloyhtiön hallituksen lupaa. Vähänkin isompaan remonttiin tarvitaan lupa ja asianmukainen valvonta taloyhtiön toimesta, toteaa Rantanen.
Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlundin mukaan tämä on hyvä asia asunnon ja asunto- osakeyhtiön arvon säilymisen ja kehittymisen kannalta. – Asianmukaisesti ja ammattilaisten toimesta tehdyillä remonteilla parannetaan aina yhtiön ja sen osakkeenomistajien varallisuutta.
Taloyhtiön rakennusvuodella ei ole ratkaisevaa merkitystä asunnon ostopäätökseen
– Kyselyymme vastanneille pk-seudun asukkaille 60,6 prosentille asunnon kunto vaikuttaa ostopäätökseen sen rakennusvuotta enemmän. Huomattavasti tärkeämpää on, että asunto ja taloyhtiö ovat hyvässä kunnossa. Taloyhtiön kunnolla on vähintään yhtä suuri merkitys kuin asunnon kunnolla ostopäätökseen 37,9 prosentilla vastaajista pk-seudulla, kertoo Rantanen.
– Kyselymme tulokset osoittavat, että taloyhtiöihin liittyvät riskit tunnetaan tänä päivänä aiempaa paremmin. Myös taloyhtiön kunto selvitetään ennen lopullista ostopäätöstä. Kuitenkin vaikka taloyhtiön kunnolla on iso vaikutus ostopäätökseen, edelleen pk-seudulla lähes kolmannekselle vastaajista asunnon kunto on tärkeämpää. Muualla Suomessa viidennekselle vastanneista asunnon kunnolla on suurempi merkitys, sanoo Rantanen.
– Edelleen ostopäätöksiä tehdään paljon tunteella ja vaaleanpunaiset lasit silmillä. Ensivaikutelmalla on valtava merkitys asuntokaupassa. Hyväkuntoiset ja kauniit asunnot käyvät ei niin hyvin pidettyjä ja pinnoiltaan elämää nähneitä huomattavasti helpommin ja nopeammin kaupaksi – yhtiöihin liittyvistä riskeistä, mahdollisesta korjausvelasta ja tiedossa olevista remonteista huolimatta.
– On todella hyvä asia, että kuluttajat ovat tänä päivänä entistä valveutuneempia taloyhtiöihin liittyvistä riskeistä suunnitellessaan asunnonvaihtoa tai -ostoa. Taloyhtiön kunnon pitäisi vaikuttaa ostopäätökseen yhtä paljon kuin asunnon kunnon, toteaa Grönlund.
– Asunnonostajan kannattaa ennen lopullista ostopäätöstä perehtyä rauhassa ja huolellisesti yhdessä pankin asiantuntijan kanssa taloyhtiön taloudelliseen tilanteeseen, tilinpäätöstietoihin ja PTS:ään välttääkseen ikävät yllätykset kaupanteon jälkeen. On ensiarvoisen tärkeää arvioida ja laskea oman talouden tilanne ja maksukyky realistisesti tuleville vuosille. Me autamme tässä kaikkia asiakkaitamme.
Lähde: Sp-Kodin valtakunnallinen ”Mistä sinä haaveilet?” -kyselytutkimus. Kyselyyn vastasi 1070 täysi- ikäistä suomalaista 24.4.–15.5.2024.
Ota yhteyttä, jos haluat keskustella kanssamme pk-seudun asuntomarkkinatilanteesta:
Tommi Grönlund
Liiketoimintajohtaja, Nooa Säästöpankki