Kuntotarkastusraporttien tulkintaan ei ole riittävästi osaamista pankeissa
Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantanen ja Lammin Säästöpankin liiketoimintajohtaja Anna-Maija Kuosmanen ehdottavat uutta käytäntöä vanhojen asuntojen luotonmyöntöprosessiin. Kuntotarkastajan tulisi tarvittaessa käydä tarkastus- tai tutkimusraportti läpi pankin rahoitusasiantuntijan kanssa, jotta raportin havainnot ymmärretään oikein ja luottopäätös perustuu oikeaan tietoon kohteen kunnosta.
– Vanhojen asuntojen ja kiinteistöjen kuntotarkastus- ja tutkimusraporttien tulokset pelästyttävät usein turhaan sekä ostajat että luottopäätöksistä vastaavat pankkien rahoitusasiantuntijat, väittävät Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantanen ja Lammin Säästöpankin liiketoimintajohtaja Anna-Maija Kuosmanen(Siirryt toiseen palveluun).
– Raportit ovat tärkeä osa ostajan, myyjän, välittäjän ja pankin päätöksentekoa vanhojen asuntojen kaupassa. On uskallettava sanoa ääneen, että yksi asuntokauppaa hidastava tekijä liittyy kuntotarkastusraporttien tulkintaan. Raporttien teknistä sisältöä tulkitaan usein pankeissa liian varovaisesti ja ilman riittävää rakennusteknistä ymmärrystä, sanoo Kuosmanen.
– Esimerkiksi termit ”riskirakenne” ja ”teknisen käyttöikänsä päässä” voivat herättää aiheettoman suurta huolta ja estää myönteisen lainapäätöksen, vaikka nämä merkinnät raportissa eivät tarkoittaisi lainkaan toteutunutta vauriota tai välitöntä korjaustarvetta rahoitettavassa kohteessa.
– Vanhoissa rakennuksissa on lähes aina jokin rakenneratkaisu, joka voidaan nykykriteereillä nimetä riskirakenteeksi. Usein kyse on rakenteesta, joka on ollut rakennusaikanaan hyvän rakennustavan mukainen ja suositeltu ratkaisu. Riskit rakenteissa eivät kuitenkaan välttämättä toteudu koskaan, jos kiinteistön tai asunnon rakenteiden kuntoa on seurattu säännöllisesti ja mahdollisia vaurioita korjattu
asianmukaisesti, painottaa Rantanen.
Kuntotarkastajan roolia tulisi vahvistaa asuntolainaprosessissa
Jukka Rantanen ja Anna-Maija Kuosmanen ehdottavat, että kuntotarkastajan roolia vahvistettaisiin pankeissa asuntolainan päätöksentekoprosessissa. Heidän mielestään se olisi asuntokaupan kaikkien osapuolten etu.
– Jos pankki rahoittajana tarvitsee lisätietoa päätöksensä tueksi, kuntotarkastaja voisi käydä raporttinsa olennaiset havainnot läpi pankin rahoitusasiantuntijan kanssa, esimerkiksi Teams- tai puhelinkeskustelussa. Hän voisi huomioida tämän lisäpalvelun jo tarjouksessaan ja tarkastuksensa hinnassa.
– Jos vanhan omakotitalon tai asunnon kuntoraportissa mainitaan riskirakenne, rahoitusasiantuntijan tulisi ymmärtää, mitä se tarkoittaa juuri kyseisessä kohteessa. Yksittäinen sana raportissa ei saisi ratkaista, myönnetäänkö laina ja syntyykö kaupat. Näin voi kuitenkin käydä, jos osaamista kuntoraportin tulosten tulkintaan ei ole riittävästi.
– Pankkien tehtävä on arvioida asiakkaan maksukykyä ja rahoituksen riskejä vastuullisesti. Juuri siksi olisi tärkeää, että kuntotarkastusraporttien keskeiset havainnot ymmärretään pankeissa oikein. Kun tarkastaja voisi tarvittaessa avata raportin keskeiset havainnot ja kohteen mahdolliset korjaustarpeet pankille,
päätökset perustuisivat varmemmin todelliseen tilanteeseen, sanoo Kuosmanen.
– Korjaustarve ei ole este lainan myöntämiselle. Olennaista on, pystyykö ostaja tarvittaessa vastaamaan korjauskustannuksista.
Rantasen ja Kuosmasen mukaan ehdotuksen tavoitteena on parantaa päätöksenteon laatua pankeissa ja tuoda turvaa asuntokaupan kaikille osapuolille.
– Uudistus vahvistaisi luottamusta asuntokaupan osapuolten välillä. Ostaja ja pankki saisivat parempaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja myyjä välttyisi tilanteilta, jossa kauppa pysähtyy kuntotarkastusraporttiin, jota ei osata tulkita oikein. Myös pätevät kuntotarkastajat erottuisivat helpommin epäpätevistä, ja kuntotarkastusraporttien laatu todennäköisesti paranisi, kun tekijöiden osaamista olisi helpompi arvioida.
Asuntomarkkinoilla näkyy nyt varovaisia piristymisen merkkejä
Valtakunnalliselle Sp-Koti-ketjulle kesä- ja heinäkuu olivat kuluvan vuoden parhaita myyntikuukausia. Myös Lammin Säästöpankissa heinäkuu oli pirteä.
– Olemme nyt viime vuoden kauppatahdissa. Toivottavasti hyvä kehitys jatkuu vielä syksynkin, eivätkä kauppamäärät lähde uudelleen laskuun, kuten kävi viime vuonna, toteaa Rantanen.
– Markkinatilanne on yhä haastava ja vaikeasti ennustettava. Positiiviset uutiset taloudesta eivät ole vielä heijastuneet toivomallamme tavalla asuntokauppaan, työllisyyteen ja kuluttajien luottamukseen.
– Puhelimeni soi lomalla lähes päivittäin, kun asiakkaat halusivat sopia aikaa lainaneuvotteluille. Meillä on tehty myös kauppoja vilkkaasti viime viikkojen aikana, muun muassa monista pitkään myynnissä olleista kohteista, kertoo Kuosmanen.
Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:
Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, eMBA, LKV, kiinteistöneuvos
Anna-Maija Kuosmanen
Liiketoimintajohtaja, Lammin Säästöpankki
Muita uutisia
Kuntotarkastusraporttien tulkintaan ei ole riittävästi osaamista pankeissa
Yksi asuntokauppaa hidastava tekijä liittyy kuntotarkastusraporttien tulkintaan. Vanhojen asuntojen ja kiinteistöjen kuntotarkastus- ja tutkimusraporttien tulokset pelästyttävät usein turhaan sekä ostajat että luottopäätöksistä vastaavat pankkien rahoitusasiantuntijat
”Päivääkään en ole katunut” – Pia Hänninen ja Jaana Sorsa ovat nähneet lähietäisyydeltä Sp-Kodin kehityksen
Sp-Kodissa sen perustamisvuodesta asti mukana olleet yrittäjät Pia Hänninen ja Jaana Sorsa kertovat, millaista työskentely Sp-Kodissa on ja miten ala sekä ketju ovat vuosien varrella kehittyneet.
Asuntomessuilla on ollut perinteisesti positiivinen vaikutus messualueen asuntokauppaan – Lempäälässä messuvuosi ei vielä näy kauppamäärissä
Asuntomessut ovat perinteisesti vauhdittaneet messupaikkakunnan vetovoimaa ja asuntokauppaa. Lempäälässä vaikutusten odotetaan näkyvän kauppamäärissä loppuvuoden aikana.