Siirry sisältöön
Ota yhteyttä
Uutiset

Kotitalousvähennystä pitäisi voida käyttää myös taloyhtiön remontteihin

Nooa Säästöpankin toimitusjohtajan Esa Jäntin ja Sp-Kodin toimitusjohtajan Jukka Rantasen mielestä asunnonomistajilla tulisi olla oikeus käyttää kotitalousvähennystä myös taloyhtiöissä toteutettaviin peruskorjauksiin ja remontteihin. He ovat nyt eriarvoisessa asemassa omakotitaloasujien kanssa.

Maalitela ja -pensseleitä

Esa Jäntin ja Jukka Rantasen mielestä kotitalousvähennyksen ulottaminen taloyhtiöissä toteuttaviin korjauksiin olisi tärkeää paitsi oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden, myös yhteiskuntamme koko ajan kasvavan korjausvelkahaasteen ja ikääntyvän väestön asumisen ennakoinnin näkökulmasta.

– Myös asunto-osakeyhtiöiden huoneistojen omistajien pitäisi voida vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan taloyhtiön remonttien ja peruskorjausten kustannuksia. Omakotitaloasujahan saa käyttää kotitalousvähennystä kaikkiin kotitalonsa remontteihin ja korjauksiin, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Huoneistojen omistajat eivät ole tasaveroisessa asemassa kiinteistöjen omistajien kanssa. Tällä hetkellä huoneiston omistaja saa vähennyksen vain sellaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön vastuulla. Käytännössä kotitalousvähennyksen piirissä ovat vain pienet pintaremontit, kuten seinien maalaus, tapetointi tai parketin asennus, jatkaa Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Kotitalousvähennyksen ulottaminen taloyhtiön remontteihin helpottaisi monissa taloyhtiöissä korjauspäätösten tekemistä, toteavat Rantanen ja Jäntti. – Esimerkiksi Helsingissä asuu paljon vanhuksia isoissa asunnoissa vanhoissa arvotaloissa. Taloyhtiöiden peruskorjaukset ja remontit maksavat paljon. Sillä, että kuluja voisi vähentää verotuksessa, olisi iso merkitys monelle pienituloiselle vanhukselle. On ymmärrettävää, että korjauspäätöksen puolesta on vaikea äänestää, jos rahat eivät tahdo riittää normaaliinkaan elämiseen.

Pieni veroporkkana, joka synnyttää uutta liiketoimintaa ja lisää työllisyyttä

– Uskomme, että muutoksella olisi myös merkittävä työllistävä vaikutus. Taloyhtiöiden korjaushankkeet työllistäisivät isoa joukkoa pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä ja remonttifirmoja. Suomeen syntyisi myös uutta liiketoimintaa, sanoo Jäntti.

– Kotitalousvähennys on jo aiemmin synnyttänyt Suomessa kokonaan uuden palvelualan, kotisiivouksen. Tämä on loistava esimerkki kotitalousvähennyksen työllistävästä vaikutuksesta. Veroporkkanat toimivat.

 Elämme koronapandemian keskellä jo kolmatta vuotta. Pienten yritysten selviytymistaisteluista ja tukitarpeista puhutaan koko ajan. Kotitalousvähennyksellä ei syydetä rahaa pois valtiolta, vaan sillä luodaan uutta liiketoimintaa ja ennaltaehkäistään rakennustemme eli kansallisvarallisuutemme rapautumista käyttökelvottomaksi, korostaa Rantanen.

– Muutos olisi myös yhteiskunnallisesti vastuullinen teko, väittää Jäntti. – Koko ajan puhutaan siitä, että vanhuksiamme pitäisi pystyä hoitamaan kotona mahdollisimman pitkään. Toisaalta koteja ei ole rakennettu vanhusten hoitopaikoiksi. Kotitalousvähennyksen laajentamisella taloyhtiön remontteihin, esimerkiksi hissin rakentamiseen tai asuntojen muutostöihin, mahdollistettaisiin vanhusten kotona asuminen pidempään.

– Muutoksesta hyötyisi jokainen palkansaaja – asunnonomistaja, asuntosijoittaja ja vuokralla-asuja. Emme usko, että kukaan vastustaisi sitä, että kotitalousvähennys ulotettaisiin myös taloyhtiöissä toteuttaviin korjauksiin, Rantanen ja Jäntti sanovat.

Kiinteistöt ovat arvokasta kansallisvarallisuuttamme, josta on pidettävä nykyistä parempaa huolta

– Suomalaisten kansallisvarallisuudesta on paljon kiinni seinissä, kiinteistöissä. Tällä hetkellä todella monet taloyhtiöt ovat hälyttävän huonossa kunnossa täällä pk-seudullakin. Korjausvelka kasvaa koko ajan. Rakennukset rapistuvat käyttökelvottomiksi, koska omistajilla ei ole varaa korjauksiin, toteavat Jäntti ja Rantanen.

– Sillä, että myös huoneistojen omistajat voisivat vähentää taloyhtiöiden korjauskustannuksia verotuksessa, saisimme pidettyä kansallisvarallisuuttamme yllä. Asuntovarallisuutemme eli asuntojemme arvot nousisivat. Muutos kiihdyttäisi myös asuntomarkkinoitamme positiivisella tavalla.

– Ja jos muutos toteutuisi, ei taloyhtiöiden tarvitsisi enää kikkailla yhtiöjärjestyksen vastuunjakotaulukon muutoksilla remonttien yhteydessä. Sitäkin tapahtuu tällä hetkellä, jotta töitä on saatu vähennyksen piiriin.