Siirry sisältöön
Ota yhteyttä
Uutiset

Eri sukupolvien yhteisasumismallissa voivat kaikki voittaa

Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin ollut tapana, että vanhemmat asuvat yhdessä aikuisten lastensa ja heidän perheidensä kanssa. Useiden sukupolvien samassa taloudessa tai pihapiirissä asumista pelätään ja vierastetaan meillä ehkä suotta. Sp-Kodissa ovat parin viime vuoden aikana yleistyneet kiinteistö-ja tonttikaupat, joissa toteutuvat niin isovanhempienkin kuin perheellisten lastenkin asumisen toiveet.

Mies ja pikkupoika pelaavat palloa pihalla

– Yhteiskaupat voivat mahdollistaa samassa perheessä eri sukupolvien kotiin liittyvien unelmien toteutumisen, sanoo Sp-Kodin (Siirryt toiseen palveluun)toimitusjohtaja Jukk(Siirryt toiseen palveluun)a Rantanen.(Siirryt toiseen palveluun) – Unelmien, jotka eivät olisi muuten taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Asumisen voi monissa tapauksissa järjestää niin, että vaikka asutaankin niin sanotusti yhdessä, jokaisella on oma asunto ja oma rauha.

– Meillä on viime vuosina tehty eri puolilla Suomea yhä enemmän kiinteistö- ja tonttikauppoja, joissa ostajina on kaksi sukupolvea. Mielestäni se on hienoa, Rantanen jatkaa. – Tyypillisesti kyse on usein isohkosta tontista, jolla sijaitsee valmiiksi vanha rintamamiestalo tai muu asuinkiinteistö. Vielä kenties työelämässäkin tiiviisti mukana olevat vanhemmat tai isovanhemmat saattavat toteuttaa unelmansa omasta puutalosta ja puutarhasta, ja nuorempi polvi oman uuden kodin rakentamisesta. Tai toisin päin.

– Kun tontti kiinteistöineen hankintaan yhdessä, on oman asumisen unelman toteuttaminen joka tavalla helpompaa. Ei vain taloudellisesti, korostaa Rantanen. – Toki myös rahoituksen järjestyminen on todennäköisempää.

Sukupolvien yhdessä asuminen on myös yhteiskunnan kannalta hyvä ratkaisu

–  Yhteisasuminen on myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna suositeltavaa väestön ikääntyessä ja vanhusten hoivatarpeen kasvaessa, Rantanen toteaa.

– Kun eri sukupolvet asuvat lähekkäin, jopa samassa pihapiirissä, se helpottaa kaikkien elämää. Ruuhkavuosia ja kiireistä työarkea elävien ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa siitä, etteivät he ehdi käymään riittävän usein ikääntyneiden vanhempiensa luona tai huolehtimaan heistä niin hyvin kuin haluaisivat.

– Se on iso etu ja ilo kaikille, jos mummolaan on lyhyt matka. Siitäkin huolimatta, vaikka samassa pihapiirissä asuvat isovanhemmat olisivatkin vielä työelämässä. Yhteisasumismallilla lisätään luontevasti myös jo vähän huonompikuntoistenkin vanhusten osallisuutta ja aktiivisuutta arjessa, Rantanen jatkaa.

– Jokaiselle on tärkeää, että apu ja juttuseura löytyvät tarvittaessa läheltä. Yksinäinen ja yksin asuva, hyvässä kunnossa oleva vanhus voi kokea elämänsä merkityksettömäksi, jos hänellä ei ole mitään tekemistä eikä hän voi auttaa kaukana asuvia läheisiään esimerkiksi lastenhoidossa. Yhteisasumismallissa useimmiten kaikki voittavat

– Toivoisin, että perheissä uskallettaisiin rohkeammin pohtia tätäkin vaihtoehtoa, kun suunnitellaan kodinvaihtoa tai itse uuden kodin rakentamista. Esimerkin kolmen sukupolven tuoreesta ja kaikkien tarpeet ja toiveet täyttäneestä asumisratkaisusta Kangasalalla voi lukea nettisivuiltamme osoitteesta