Siirry sisältöön
Ota yhteyttä
Uutiset

Taloyhtiöiden virallinen kuntoluokitus vähentäisi riskejä asuntokaupassa

Taloyhtiöiden talouden, kunnon ja korjausvelan mukainen tähtiluokitus helpottaisi asunnonostajan päätöksentekoa ja vähentäisi asuntokaupan riskejä merkittävästi. Myös taloyhtiöiden taloustietojen, hallintotavan, PTS:n, korjaushistorian ja korjausvelan tulisi olla julkista tietoa.

Kerrostaloja Keravan keskustassa

– Taloyhtiöiden virallinen kuntoluokitus helpottaisi asunnonostajaa lopullisen ostopäätöksen teossa. Kuntoluokituksen avulla olisi helppo vertailla eri yhtiöitä keskenään ja arvioida vanhan asunnon ostamiseen ja asuntokauppaan liittyviä taloudellisia riskejä, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Taloyhtiöiden kuntoluokitus auttaisi myös välittäjää myyntiin tulevan kohteen hinnan arvioinnissa, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Taloyhtiöitä tulisi kannustaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen. Tänä päivänä monilla taloyhtiöillä on sisäiset nettisivut, mutta mikseivät ne sivut voisi saman tien olla avoimia kaikille, pohtivat Jäntti ja Rantanen.

– Uskomme, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisestä seuraisi taloyhtiöille ja niiden osakkaille pitkällä tähtäimellä vain hyvää. Se lisäisi yhtiöissä korjaushalukkuutta. Korjauksista päättäminen helpottuisi, korjausvelka alkaisi pikku hiljaa laskea ja kiinteistöistä alettaisiin pitää parempaa huolta. Tämä taas vaikuttaisi suoraan positiivisesti asuntojen arvoon ja helpottaisi myyntiä.

PTS ja isännöitsijätodistus eivät kerro välttämättä kaikkea taloyhtiön korjausvelasta

– Kannatamme myös taloyhtiöiltä vaadittavan kunnossapitotarveselvityksen eli PTS:n pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Lisäksi PTS:ssä pitäisi näkyä korjausten arvioidut kustannukset, sanovat Jäntti ja Rantanen.

– Isojen korjausten aikatauluttaminen kymmenelle vuodelle ja hyvissä ajoin tiedossa oleva arvio tulevista korjauskustannuksista helpottaisivat tuleviin korjauksiin varautumista taloyhtiöissä. Kymmenen vuoden suunnitelma auttaisi asunnonostajaa ja osakkaita oman talouden pitkäjänteisessä suunnittelussa, ja helpottaisi pankkeja vakuusnäkymien arvioinnissa, sanoo Jäntti.

– Jokaisen vanhasta yhtiöstä asunnon ostamista harkitsevan tulisi myös ymmärtää, ettei korjausvelan suuruus välttämättä näy isännöitsijäntodistuksessa tai taloyhtiön tase- ja tilinpäätöstiedoissa. Siksi aina kannattaa olla vielä erikseen yhteydessä isännöitsijään ja taloyhtiön hallitukseen, ja selvittää huolellisesti taloyhtiön korjaushistoria ja suunnitteilla olevat korjausinvestoinnit.

– Fiksu ostaja käyttää aikaa selvittääkseen etukäteen taloyhtiön talouden tilanteen, hallinto- ja päätöksentekotavat sekä mahdolliset osakasriidat ja oikeudenkäynnit, jatkaa Rantanen. – Näillä kaikilla on merkitystä paitsi tuleviin mahdollisiin ylimääräisiin asumisen kustannuksiin, myös asunnon myytävyyteen ja hintaan myöhemmin.

Yhtiön päätösvalta on yhtiökokouksella – ei vain hallituksella tai isännöitsijällä

– Haluamme rohkaista ihmisiä hakeutumaan oman taloyhtiönsä hallitukseen. Vastuu pelottaa monia turhaan, sillä valtaosalla taloyhtiöistä on kattavat vastuuvakuutukset. Ja henkilökohtaiseen vastuuseen voi joutua vain, jos on tahallisesti rikkonut lakeja ja määräyksiä tai muuten toiminut rikollisesti, sanoo Jäntti.

– Taloyhtiön taloudenpitoa ei kannattaisi jättää vain isännöitsijän vastuulle, korostaa myös Rantanen. – Mikäli hallituksen kokoonpanoon ja toimintaan ei ole panostettu riittävästi, isännöitsijä ei pysty toimimaan taloyhtiön kannalta parhaalla tavalla. Kannattaa muistaa, että isännöitsijät tekevät töitä osakkaille ja toteuttavat yhtiökokouksen valitseman hallituksen tahtotilaa.

– Jokaisen osakkaan pitäisi olla vähintäänkin niin kiinnostunut oman omaisuutensa ylläpidosta ja turvaamisesta, että osallistuu vuosittaiseen yhtiökokoukseen. Se vie kerran vuodessa aikaa keskimäärin vain kaksi tuntia, toteaa Rantanen. – Yhtiökokous on se paikka, jossa omia intressejä voi puolustaa ja omaa ääntä käyttää taloyhtiön asioista päätettäessä. Jos haluaa minimoida oman asunnon arvoon kohdistuvat riskit, kannattaa taloyhtiön asioista olla kiinnostunut ja perillä.

– Yhtiökokoukset saattavat tuntua tylsiltä, mutta silti niihin osallistuminen on tärkeää oman edun kannalta, muistuttaa Jäntti. – Henkilökohtaisen omaisuuden arvoa ja sen kehitystä kannattaa aktiivisesti valvoa, olipa kyse sijoitusasunnosta tai omasta kodista.