Korjausrakentamiseen löytyy nyt tekijöitä – isotkin rakennuttajat mukana taloyhtiöiden peruskorjaushankkeiden kilpailutuksissa pk-seudulla
Korjausrakentamiseen löytyy nyt aiempaa paremmin osaavia tekijöitä pk-seudulla. Vanhojen ja korjausvelkaisten taloyhtiöiden mahdollisuudet isojen remonttien ja peruskorjausten edistämiseen, urakoitsijoiden kilpailuttamiseen ja hyvän urakkasopimuksen saamiseen ovat nyt paremmat kuin vuosiin.
Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlundin ja Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantasen mukaan isojakin rakennusliikkeitä on viime aikoina lähtenyt mukaan taloyhtiöiden peruskorjaushankkeiden kilpailutuksiin ja katteeltaan pienempiin rakennusprojekteihin ylläpitääkseen toimintaansa ja pitääkseen kiinni hyvistä työntekijöistään.
– Monilla isoilla rakennusliikkeillä löytyy nyt halukkuutta tehdä katteeltaan pienempiä projekteja ja osallistua korjausrakentamisen kilpailutuksiin. Yhtiöt haluavat pitää kiinni hyvistä työntekijöistään ollakseen valmiina toimimaan heti uudisrakentamisen lähtiessä uudelleen käyntiin. Uudisrakentamisen hiipuminen on lyhyt ja väliaikainen ilmiö pk-seudulla, sanoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.
– Taloyhtiöiden kannattaisi hyödyntää tämä hetki, jossa isojen remonttien ja peruskorjausten edistämiseen ja toteuttamiseen, hyvän urakkasopimuksen saamiseen ja ammattitaitoisten tekijöiden löytämiseen on aiempaa selvästi paremmat mahdollisuudet, jatkaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Rakennusalalla tulevat työt vähenemään vielä tänäkin vuonna, ja siksi nyt on hyvä paikka saada tarjouksia ja löytää tekijöitä peruskorjaushankkeisiin. Viime vuosina, kun uudisrakentaminen on ollut hurjaa pk-seudulla, taloyhtiöillä on ollut suuria haasteita saada urakkatarjouksia ja löytää tekijöitä peruskorjauksiin. Nyt tilanne on tältä osin muuttunut olennaisesti ainakin siksi aikaa, kunnes uudisrakentaminen pääsee jälleen vauhtiin.
– Nyt on tosiaan erinomainen hetki taloyhtiöillä edistää peruskorjausurakoita. Lainansaantia helpottaa, jos yhtiö sijaitsee hyvällä paikalla ja sen taloudesta on pidetty huolta. Lainan edellytyksistä ja ehdoista, korosta ja lyhennystavasta, neuvottelemme aina asiakkaidemme kanssa, kertoo Grönlund.
Urakoitsijoiden taustojen ja referenssien selvittämiseen kannattaa nähdä aikaa ja vaivaa
– Taloyhtiöiden isännöitsijöiden ja hallitusten tulee olla tarkkana siinä, että valitulla urakoitsijalla on riittävää osaamista korjaushankkeen läpiviemiseen. PItkään uudiskohdetyömailla työskennelleet ammattilaiset eivät välttämättä ole parhaimmillaan peruskorjaushankkeissa, muistuttaa Rantanen.
– Suosittelen tarkistamaan tarjousten antajien taustat ja sen, miten niiden tuoreimmat hankkeet ovat sujuneet, onko pysytty aikataulussa ja budjetissa, kuinka paljon lisätöitä on tullut matkan varrella, mikä on ollut työn jälki. Myös urakoitsijan taloudellinen tilanne on syytä selvittää riskien minimoimiseksi.
– Aiemmin taloyhtiöillä ei ollut urakoitsijan suhteen välttämättä valinnanvaraa. Urakkatarjous saattoi tulla vain yhdeltä toimijalta, vaikka tarjouspyyntö olisi lähetetty kymmenelle. Monissa yhtiöissä asuntojen arvon kannalta kriittistä remonttia oli jo siirretty vuosia ja korjausvelka kasvanut niin valtavaksi, että korjaushanketta oli pakko lähteä edistämään ainoan tarjoajan kanssa tämän ehdoilla, sanoo Grönlund.
– Tässä markkinatilanteessa taloyhtiöillä on paremmat mahdollisuudet tehdä huolellisia esiselvityksiä ja kilpailutuksia urakoitsijan valinnassa. Yhtiöiden isännöitsijöiden ja hallitusten kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, jotta paras mahdollinen urakoitsija löytyy ja tulee valituksi, korostaa Rantanen.
– Kannattaa myös tarkistaa, että tarjouksen antanut yritys myös hoitaa itse urakan, eikä tilaa työtä aliurakoitsijalta. Monet urakoitsijat myyvät urakat eteenpäin ja otattavat välistä rahaa. Ketjutukset tietävät usein ongelmia, erityisesti töiden valvonnassa ja vastuukysymyksissä.
Korjausvelan vähentäminen tukee yhtiön ja sen huoneistojen arvon säilymistä ja paranemista
– Rahoituksen hinnan noustua monissa yhtiöissä on varmasti houkutus parhaillaankin siirtää remontteja. Kuitenkin mitä pidemmälle peruskorjauksia siirtää, sen kalliimmaksi ne yleensä tulevat. Kustannusten lykkääminen ei auta yhtiötä ja sen osakkaita, sanoo Grönlund.
– Isännöitsijän ja hallituksen jäsenten vastuulla on tehdä taloyhtiötä koskevia ratkaisuja pitkäjänteisesti yhtiön arvon säilymisen ja kehityksen näkökulmasta. Kasvavista kustannuksista ja omasta maksukyvystään huolissaan olevan hallituksen osakasjäsenenkin tulisi ymmärtää, että korjausvelan vähentäminen edistää myös oman huoneiston arvon säilymistä, jatkaa Rantanen. – Kun taloyhtiöllä on pätevä isännöitsijä ja riittävän osaava hallitus, ulkopuolisia kalliita hallitusammattilaisia ei tarvita.
– Taloyhtiöillä olisi hyvä myös olla strategia, missio ja visio eli kirjattu tavoite, jota kohti yhtiötä kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Näillä asioilla on merkitystä myös yhtiön maineelle ja haluttavuudelle. Uskon, että yhdessä päätetty strategia helpottaa isojen päätösten tekoa, sanoo Grönlund.
Ota meihin yhteyttä, jos haluat jutella aiheesta lisää:
Yhteystietokortti
Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi
Tommi Grönlund
Liiketoimintajohtaja Nooa Säästöpankki
040 575 1969, tommi.gronlund@saastopankki.fi