2.3.2023 Uutiset

Yhtiökokousten merkitys on monille asunnonomistajille epäselvä

Yhtiökokous on ainoa paikka, jossa osakkeenomistaja voi vaikuttaa oman asuntonsa arvon kehitykseen ja taloyhtiötä koskevaan päätöksentekoon asunto-osakeyhtiössä. Siksi yhtiökokouksiin osallistuminen ja niihin huolellisesti etukäteen valmistautuminen on tärkeää – niin uusissa kuin vanhoissakin taloyhtiöissä.

– Taloyhtiöiden sääntömääräisten vuosittaisten yhtiökokousten aika on keväisin. Siksi nyt on hyvä muistuttaa asunnonomistajia siitä, että yhtiökokouksiin kannattaa aina valmistautua ja osallistua, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Yhtiökokouksessa on harvoin aikaa ja mahdollisuuksia perehtyä esimerkiksi toimintakertomukseen ja tilinpäätöstietoihin tai havaita niissä yksityiskohtia, joista haluaa lisätietoa.

– Yhtiökokouskutsun liitteenä olevaan materiaaliin on syytä tutustua huolellisesti etukäteen, jos haluaa pysyä ajan tasalla taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta ja suunnitelmista sekä vaikuttaa omaa asunto-omaisuutta koskevaan päätöksentekoon.

Jokaisen osakkaan tulisi tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestys

– Asunto-osakeyhtiölaki ja siihen perustuva taloyhtiön oma yhtiöjärjestys määrittävät taloyhtiön ja osakkaan vastuut, oikeudet ja velvollisuudet. Jokaisen asunnonomistajan tulisi vähintäänkin tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestys. Siihen on kirjattu kaikkia osakkaita koskevat yhteiset säännöt koskien esimerkiksi vastikemaksujen määräytymisen perusteita, tilojen hallintaa, kunnossapitovastuita ja ylipäänsä päätöksentekoa yhtiössä, kertoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

– Yhtiöjärjestyksessä on avattu yksityiskohtaisesti auki se, miten huoneistojen kunnossapitoa vaativat remontti- ja korjaustyöt jakautuvat osakkaan ja taloyhtiön välillä. Yhtiöjärjestystä edellyttävä asunto-osakeyhtiölaki taas takaa yhdenvertaisuuden kaikkien osakkaiden kesken siten, ettei taloyhtiön yhtökokous, hallitus tai isännöitsijä voi tehdä päätöksiä, jotka tuovat hyötyä vain tietyille osakkaille toisten kustannuksella. Monet riidat yhtiön ja osakkaan välillä olisivat vältettävissä, jos yhtiöjärjestykseen kirjatut säännöt olisivat kaikkien tiedossa ja niiden noudattamista valvottaisiin paremmin.

– Asunto-osakeyhtiö lakiin on kirjattu, kenelle huoneistojen kunnossapitovastuu kuuluu. Lähtökohtaisesti huoneiston rakenteet ja ulkopinnat kuuluvat yhtiön vastuulle ja huoneiston sisäpuoli ja pinnat osakkaan vastuulle. Vastuunjakotaulukko selvittää nämä vastuut yksityiskohtaisesti. Yhtiöjärjestykseen on kuitenkin voitu kirjata laista merkittävästikin poikkeavia määräyksiä kunnossapitovastuisiin liittyen.

– Yhtiöjärjestyksessä on myös määritelty esimerkiksi se, kuinka paljon aikaisemmin yhtiökokouskutsu liitteineen tulee toimittaa osakkaille tai kuinka paljon aikaisemmin osakkaan tulee saattaa hallituksen tietoon asia, jonka hän haluaa sisällyttää mukaan kokouskutsuun. Osakas voi nostaa yhtiökokouksissa esiin asioita ja niistä voidaan keskustella, mutta asian käsittely ja päätöksenteko edellyttää, että osakas on toimittanut hallitukselle kirjallisesti asian käsittelypyynnön ja tarvittavaa materiaalia siihen liittyen, jatkaa Rantanen.

– Monet eivät tiedä, että osakas voi käyttää avustajaa kokouksissa ja antaa asianajajalle valtakirjan edustaa itseään kokouksissa. Ja yksittäinenkin osakas voi saattaa haluamansa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi tai pieni määräenemmistö ilmoittaa hallitukselle haluavansa kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen.

Yleisimmät osakkaiden yhtiökokoukseen tuomat asiat koskevat nyt energiaremontteja

– Tällä hetkellä yleisimpiä yksittäisten osakkaiden yhtiökokouksiin nostamia asioita tuntuvat olevan autojen sähkölatauspisteet, uudet energiaratkaisut ja kustannussäästöjä tuovat toimenpiteet liittyen esimerkiksi lämpötilan laskemiseen yhtiön kaikissa tiloissa ja huoneistoissa, kylmäkellareista luopumiseen tai taloyhtiösaunan jatkuvana lämpimänä pitämiseen, kertoo Rantanen.

– Tupakointikielto parvekkeilla on myös tyypillinen yhtiökokoukseen tuotu asia kerrostaloyhtiöissä. Ylipäänsä ehdotuksia esittävät usein muita aktiivisemmin uudet osakkaat. He saattavat esittää putkiremontin hankesuunnitelman käynnistämistä, täsmennyksiä taloyhtiön olemassa olevaan pts:ään tai sen noudattamista yhtiön päätöksenteossa ja remonttisuunnittelussa.

– Osakkailta tulevat usein myös ehdotukset taloyhtiön käyttämien palveluntarjoajien kilpailutuksista. Kilpailuttamalla isännöinti, huoltoyhtiö, vakuutukset ja pankki saattaa yhtiölle syntyä merkittävääkin säästöä, ja siksi kilpailutuksia kannattaisi tietyin väliajoin tehdä, sanoo Grönlund.

Vanhat osakkaat ja pitkään toimiva sama hallitus jarruttavat usein uudistuksia

– Hallitukseen mukaan meneminen tarjoaa parhaan mahdollisuuden vaikuttaa oman, henkilökohtaisen omaisuuden arvon kehitykseen. Hallitusvastuuta on turha pelätä, koska hallitusjäsenten henkilökohtainen taloudellinen vastuu poissuljetaan yhtiöissä kattavilla vastuuvakuutuksilla. Se on eri asia, jos hallitus toimii rikollisesti tai aiheuttaa vahinkoa tuottamuksellisesti. Tällöin vahingonkorvauslaki astuu voimaan, toteaa Grönlund.

– Valitettavasti monissa vanhoissa yhtiöissä vuosikausia toiminut sama, vanhoista osakkaista muodostuva hallitus, toimii usein jarruna taloyhtiön kehittämisessä ja korjaushankkeiden edistämisessä. Hallituksen kokoonpanoa kannattaisi vaihtaa parin vuoden välein. Myös osakkaiden ammatillista erityisosaamista sekä nuorten uudistushalukkuutta ja teknistä osaamista kannattaisi hyödyntää taloyhtiöissä enemmän.

Ota meihin yhteyttä, jos haluat jutella aiheesta lisää:

Yhteystietokortti