23.5.2023 Uutiset

Taloyhtioiden kuntoa tulisi voida vertailla virallisen laatuluokituksen avulla

Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlundin ja Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantasen mukaan energialuokituksen kaltainen taloyhtiöiden virallinen laatuluokitus auttaisi asunnonostajia ja asuntorahoittajia taloyhtiöiden taloudellisen, teknisen ja rakenteellisen kunnon arvioinnissa.

– Taloyhtiöiden talouden, kunnon ja korjausvelan mukainen virallinen laatuluokitus helpottaisi asunnonostajaa huomattavasti taloyhtiöiden vertailussa ja lopullisen ostopäätöksen teossa. Siitä olisi konkreettista hyötyä myös meille pankeille ja muille asuntorahoittajille lainoitettavan kohteen vakuusarvoa arviodessamme, sanoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

– Laatuluokituksen avulla asunnonostajan olisi huomattavasti nykyistä helpompaa arvioida ja vertailla häntä kiinnostavien asuntojen ja niiden taloyhtiöiden taloudellista, teknistä ja rakenteellista kuntoa sekä ymmärtää minkälaisia riskejä ostopäätökseen sisältyy, jatkaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Uskon, että taloyhtiöiden virallinen laatuluokitus vähentäisi asuntokauppariitojakin. Nythän ostaja ja myyjä hyvin usein alkavat riidellä asuntokauppojen jälkeen esimerkiksi siitä, ovatko myyjä tai välittäjä informoineet ostajaa kaikista jo päätetyistä ja tiedossa olevista tai yhtiössä epävirallisesti keskusteluissa esiin nostetuista tulevista remonteista ennen kaupantekoa. Laatuluokitus auttaisi myös kiinteistönvälittäjää arvioimaan myyntiin tulevan kohteen hintaa.

– Virallinen laatuluokitus, jossa taloyhtiön kuntoa pisteytetään taloudellisten mittareiden lisäksi myös rakennusfysikaalisen kunnon osalta, esimerkiksi rakennusten teknisten elinkaarimääritysten pohjalta, lisäisi kaikin tavoin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä taloyhtiöiden toiminnassa. Siitäkin taloyhtiöt ja niiden osakkaat hyötyisivät. Taloyhtiöitä tulisi kannustaa kaikin tavoin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen ja aktiiviseen viestintään, painottaa Grönlund.

– Taloyhtiöiden luokittelu niiden taloudellisen kunnon, rakennusteknisen kunnon sekä korjausvelan mukaan hyödyttää taloyhtiöitä ja asunnonomistajia pitkässä juoksussa. Uskon, että jos kaikki oleelliset tiedot taloyhtiön kunnosta olisivat julkisia, se lisäisi varmasti yhtiöissä korjaushalukkuutta. Korjauksista päättäminen helpottuisi, kiinteistöistä alettaisiin pitää parempaa huolta ja korjausvelka alkaisi vähentyä. Asuntojen arvo nousisi ja niiden myynti helpottuisi, sanoo Rantanen.

– Uskomme, että laatuluokitusjärjestelmän luominen ja alustan kehittäminen tekoälyä hyödyntämällä ei olisi kovin vaikeaa. Kun isännöitsijän valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään lisäämään taloyhtiödataan yhdistää esimerkiksi rakennusten viralliset tekniset elinkaarimääritykset, tekoälysovellus voisi tunnistaa automaattisesti akuutit tarpeelliset remontit, esimerkiksi taloyhtiössä tekemättä jääneet ikkuna-, LVIS- ja salaojaremontit. Tekemättä jääneet remontit laskisivat automaattisesti kuntoluokitusta, ideoivat Grönlund ja Rantanen.

– Tämäntyyppisellä taloyhtiöiden kuntoluokituksella minimoitaisiin asunnonostajan taloudellisia riskejä kaupanteon jälkeen ilmi tulleen korjausvelan ja taloutta rasittavien ylimääräisten korjauskustannusten osalta. Isännöitsijätodistuksethan eivät koskaan kerro koko totuutta taloyhtiön kunnosta, jatkaa Grönlund.

– Pk-seudulla taloyhtiöt jakautuvat yhä enemmän niihin, jotka on hoidettu hyvin ja niihin, joissa on koko ajan entistä vaikeampaa kiriä kiinni kertynyttä korjausvelkaa. Nyt kun paljon puhutaan tekoälystä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä digitaalisten palveluiden kehittymisestä, taloyhtiöiden kuntoluokitusta tulisi vakavasti harkita Suomessa. Merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme on kiinni kiinteistöissä, ja niistä tulisi pitää huomattavasti nykyistä parempaa huolta.

– Jos meillä olisi laissa tai asetuksella säädetty virallinen laatuluokitus taloyhtiöille, käyttöönottoon kuluisi tuskin kovin paljon aikaa. Jälkiviisaus harvoin auttaa, mutta jos laatuluokitus olisi ollut Suomessa käytössä vuonna 2021, jolloin pk-seudun kuumimmilla asuinalueilla asuntoja myytiin käsistä lähes näkemättä ja yli pyyntihintojen alueiden Facebook-ryhmissä, isännöitsijätodistukseen kirjattu C-kuntoluokka olisi saattanut alkaa soittaa hälytyskelloja ostajalla. Valitettavasti nyt monet joutuvat käymään ikävää ja kallista jälkipyykkiä asuntokaupoistaan, sanoo Rantanen.

– Kuntoluokitus toisi vanhojen asuntojen kauppaan selkeyttä siinäkin mielessä, että jos olet tietoisesti valmis ostamaan korjausvelkaisen asunnon, voit huomioida tulevien korjausten kustannukset jo ostotarjouksessasi ja saat asunnon todennäköisesti kohtuullisempaan hintaan. Myyjäkin ymmärtää, ettei voi saada asunnostaan markkinahintaa, jos yhtiön kuntoluokitus on huono. Voisi uskoa, että tämäkin motivoisi jokaista asunnonomistajaa osallistumaan aktiivisesti oman taloyhtiönsä kunnossa pitämiseen, jatkaa Grönlund.

Ota meihin yhteyttä, jos haluat jutella aiheesta lisää: