Siirry sisältöön
Uutiset

Vastikkeiden suuruus vaikuttaa asuntojen hintaan ja myytävyyteen


Asunnonostajan tulisi aina kiinnittää huomiota myös taloyhtiön taloudelliseen kuntoon ja jaksaa tutustua huolellisesti yhtiön tilinpäätöstietoihin sekä pakollisten kulujen rakenteeseen ja määriin. Vastikkeiden suuruus paljastaa usein sen, miten yhtiötä on hallinnoitu ja hoidettu. Syyt tavanomaista korkeampiin tai matalampiin vastikkeisiin kannattaa selvittää, sillä ne saattavat paljastaa paljon yhtiön kunnosta ja korjausvelasta sekä vaikuttaa myös asunnon arvonkehitykseen ja jälleenmyyntiin.

– Monet asunnonostajat tuntuvat suhtautuvan heitä kiinnostavien asuntojen vastikkeisiin siten, ettei niihin
voi vaikuttaa. Se ei pidä paikkaansa. Asunnonomistajat voivat vaikuttaa oman taloyhtiönsä johtamiseen,
hallinnointiin ja päätöksentekoon yhtiökokousten kautta tai toimimalla taloyhtiön hallituksessa. Myös
vastikkeiden tasoon voi vaikuttaa, sanoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

– Asunnonostajan kannattaa olla kiinnostunut vastikkeiden, erityisesti hoitovastikkeen määrästä.
Kannustan rohkeasti kyseenalaistamaan korkean vastikkeen ja kysymään siitä välittäjältä. Ammattitaitoinen välittäjä on selvittänyt asian yleensä jo etukäteen, jatkaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Korkea hoitovastike voi kertoa siitä, ettei taloyhtiössä ole vuosikausiin jaksettu kilpailuttaa esimerkiksi
isännöintiä, huoltoyhtiötä, vakuutuksia ja sähkösopimuksia, sanoo Grönlund.

– Jos haetaan säästöjä, pitäisi taloyhtiön kaikkiin yksittäisiin kustannuseriin kiinnittää huomiota, myös
isännöitsijän palkkioihin ja erillisveloituksiin. Esimerkiksi yhtiökokouksen järjestämiseen liittyvät kulut ja
erillisveloitukset, erityisesti kopiointikulut, ovat usein yllättävänkin suuret. Ehkei tänä päivänä ole enää
tarpeen kopioida tilinpäätöksiä liitteineen kaikille osakkaille.

– Kun kaikissa kustannuksissa ollaan tarkkoja ja sopimuksia kilpailutetaan muutaman vuoden välein, yhtiö voi säästää merkittäviä summia ja onnistua pitämään hoitovastikkeen kohtuullisella tasolla. Erityisesti tänä aikana, jolloin korot sekä kaikki asumisen ja elämisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi, kannattaa kuluja läpikäymiseen käyttää aikaa, korostaa Rantanenkin.

Vuokratonteilla sijaitsevissa taloyhtiöissä tonttivastike voi nostaa vastikekuluja huimasti


– Tänä päivänä voi Helsingissä omalla tontillakin sijaitsevissa vanhoissa taloyhtiöissä hoitovastike huidella jo todella korkealla, jopa 7–8 eurossa per neliö. Jos yhtiö sijaitsee vuokratontilla, vastike voi olla vielä tätäkin korkeampi, sanoo Rantanen. – Kuitenkin usein omalla tontilla sijaitsevassa yhtiössä hoitovastike voi olla puolet pienempi kuin samalla alueella vuokratontilla sijaitsevassa yhtiössä. On aikaa selvää, kummasta yhtiöstä alueelta uutta kotia etsivä kiinnostuu.

– Vuokratonteilla sijaitsevien asuntojen myytävyys on tässä poikkeuksellisen vaikeassa asuntomarkkinatilanteessa huomattavasti haasteellisempaa kuin omilla tonteilla sijaitsevien asuntojen.
Tontin omistuksella ja vastikkeiden suuruudella on suuri merkitys asunnon myytävyydelle.

– Korkeat hoitovastikkeet alkavat valitettavasti olla tätä päivää pk-seudun vanhoissa taloyhtiöissä, eikä se
selity pelkillä nousseilla koroilla ja kustannuksilla. Se kertoo myös pitkältä ajalta kertyneestä korjausvelasta, siitä, että remontteja on siirretty vuosikausia eteenpäin, toteaa Grönlund.

– Sanoisin, että omalla tontilla sijaitsevan ja hyvin hoidetun taloyhtiön hoitovastikkeen tulisi olla noin 4–5
euroa neliöltä. Sen sijaan tonttivuokravastikkeen kanssa 7–8 euroa per neliö on perushoitovastiketasoa.

– Olemme laskeneet, että nykyisellä reilun neljän prosentin korkotasolla, 300 000 euroa maksavan 50-
neliöisen kaksion ostajalla tulisi olla vähintään 4000–5000 euron kuukausiansiot, jos hänellä on asunnosta 80 prosenttia lainaa ja asunnon yhtiövastike on 7,4 euroa neliöltä. Asunnon lainanhoitokulut ja vastikekulut syövät hänen kuukausittaisista nettoansioistaan noin 1775 euroa. Tähän kun laskee vielä päälle sähkö- ja vesimaksut, ruokakulut ja muut elämisen kustannukset, niin ei ole mikään ihme, ettei
asunnonostopäätöksiä uskalleta nyt tehdä kovin nopeasti ja ilman tarkkoja oman talouden laskelmia, jatkaa Grönlund.

– Taloyhtiöiden tavoitteena tulisi olla pitää hoitovastike aina hieman budjetoituja kuluja korkeampana.
Tällöin säästöön kertyy joka vuosi pientä pottia tulevia yllättäviä pieniä korjauksia ja isompiakin remontteja varten. Kun hoitovastike on riittävän korkealla tasolla, ei yhtiössä tarvitse periä ylimääräisiä vastikkeita vaikkapa lukitusten uusimiseen, rapun seinien maalaamiseen tai elementtisaumojen uusimiseen, painottaa Rantanen.

– Hallintoon liittyy paljon kustannuksia, joihin yhtiöllä on mahdollisuus vaikuttaa. Tänä päivänä monet
yhtiöt tekevätkin jo esimerkiksi erilaisia energiaremontteja, joista voi tulla merkittävääkin säästöä yhtiölle.

Ota meihin yhteyttä, jos haluat jutella pk-seudun asuntomarkkinatilanteesta tarkemmin:

Jukka Rantanen

Toimitusjohtaja, eMBA, LKV

+358 50 341 1391

jukka.rantanen@spkoti.fi

Tommi Grönlund

Liiketoimintajohtaja, Nooa Säästöpankki

+358 40 575 1969

tommi.gronlund@saastopankki.fi

Muita uutisia