21.9.2023 Uutiset

Paine pk-seudun asuntomarkkinoilla kasvaa patoutuneen kysynnän takia

Paine pk-seudun asuntomarkkinoilla kasvaa kuluttajien asunnonostotarpeiden pitkään jatkuneen patoutumisen seurauksena. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantasen ja Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlundin mukaan asunnon ostoa tai vaihtoa suunnittelevien kannattaisi uskaltaa alkaa tehdä ratkaisuja. Asuntoja on vielä runsaasti tarjolla ja niiden hinnat ovat laskeneet, eikä nykyiseen korkotasoon ole odotettavissa helpotusta pitkään aikaan.

– On selvää, että paine pk-seudun asuntomarkkinoilla kasvaa koko ajan. Poikkeuksellista hiljaiseloa on nyt jatkunut jo yli vuoden. Asuntokauppa on tarpeeseen perustuvaa, eivätkä ihmiset voi loputtomiin siirtää
asunnon myyntiä, ostoa tai vaihtoa elämäntilanteen tai perhekoon muuttumisen tai lähiomaisen kuoleman
takia, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Pk-seutu kasvaa sekä kuntien välisessä nettomuutossa että kokonaisnettomuutossa. Vaikka
muuttoliikkeessäkin on ollut nyt vähän rauhallisempi ajanjakso, esimerkiksi Helsinkiin ja Espooseen on
Tilastokeskuksen mukaan muuttanut muista kunnista noin 4000 uutta asukasta kuluneen vuoden aikana.
Kokonaisnettomuutto Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle on ollut lähes 20 000. Uusien pk-seutulaisten
joukossa on varmasti myös potentiaalisia asunnonostajia.

– On selvää, että kaupungistuminen tulee jatkumaan Suomessa voimakkaana. Siksi on todennäköistä, että meillä on jonkin ajan kuluttua pk-seudulla jälleen se tilanne, jossa tarjontatilanteen heikkenemisestä
johtuen hyvillä paikoilla sijaitsevista hyväkuntoisista ja kohtuuhintaisista asunnoista käydään kilpailua,
uskoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

– Heitä, jotka eivät nyt uskalla tehdä ratkaisua vaan päättävät jäädä odottamaan, voi vuoden päästä
harmittaa. Kun asuntojen tarjonta vähenee, niiden hinnat nousevat. Tosiasia on, että asuntokaupassa vain
harvat onnistuvat osumaan lankulle eli ostamaan asumisen tarpeitaan ja toiveitaan mahdollisimman hyvin vastaavan asunnon optimaaliseen hintaan, jatkaa Grönlund.

Kauppoja ei synny, koska hintapyynnöt ja ostotarjoukset ovat nyt liian kaukana toisistaan

– Tällä hetkellä asuntokauppoja jarruttavat myös ostajien ja myyjien hyvin erilaiset käsitykset asuntojen
hinnoista. Törmäämme nyt jatkuvasti siihen, että ostajat lähtevät tarjouksissaan niin alhaiselta tasolta, että myyjät loukkaantuvat eivätkä halua lähteä edes neuvottelemaan. Tilanne on haastava, kertoo Rantanen.

– Esimerkiksi jos asunnon hintapyyntö on 300 000 euroa, voi asunnosta kiinnostuneen ostajan
ensimmäinen tarjous olla 150 000 euroa. On ymmärrettävää, että myyjä pitää tarjousta törkeänä eikä halua lähteä lainkaan keskustelemaan ostajan kanssa. Ostajat taas haluavat lähteä neuvottelemaan hinnasta mahdolllisimman alhaiselta tasolta varmistaakseen, etteivät maksa asunnosta liikaa. He ovat hyvin tietoisia siitä, että asuntojen hinnat ovat pk-seudullakin laskeneet.

– Asunto ostetaan yleensä omaksi pitkäaikaiseksi kodiksi perheelle. Myös laina-ajat ovat pitkiä. Jos on
löytänyt asunnon, joka vastaa kooltaan, pohjaratkaisultaan, sijainniltaan ja hinnaltaan omia tarpeita ja
toiveita, ei muutamalla kymppitonnilla ole pitkässä juoksussa merkitystä, muistuttaa Grönlund.

– Asuntokaupat jäävät tänä päivänä yllättävän pienistä summista kiinni ja tekemättä. Pahimmillaan, kun
neuvottelut ostajan ja myyjän välillä menevät oikein periaatteellisiksi, kauppa saattaa jäädä toteutumatta
vain satojen tai muutaman tuhannen euron takia, kertoo Rantanen.

– Asuntokaupassa ratkaisut pitäisi aina pystyä tekemään järki kädessä. Kun hinnasta neuvotellaan ja
molemmat osapuolet haluavat saada ratkaisun aikaan, se syntyy yleensä kompromissin tuloksena. Yleensä kumpikin joutuu joustamaan hintanäkemyksestään.

– Asunnon ostamista tai vaihtamista ei kannata enää siirtää korkojen lasku-odotusten takia. Ekonomistien mukaan korot eivät lähde laskuun vielä ensi vuodenkaan aikana. Heidän ennusteidensa mukaan EKP laskee ohjauskorkoa nykyisestä neljän prosentin tasosta 3,5 prosenttiin vasta vuonna 2025, sanoo Grönlund.

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot-tietokanta

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää: