Asuntokauppa kasvaa ja asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna
Asuntomarkkinoiden pitkään jatkunut ahdinko on helpottamassa korkonäkymän kirkastumisen ja inflaation maltillistumisen seurauksena. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen ennustavat vanhojen asuntojen kauppamäärien kasvavan ensi vuonna Suomessa 15 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Myös vanhojen asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna keskimäärin kaksi prosenttia koko maassa.
– Ennusteemme mukaan välittäjien tekemien asuntokauppojen määrä jää tänä vuonna noin 48 000 kauppaan, kun viime vuonna kauppoja tehtiin 66 525 kappaletta. Laskua viime vuoteen verrattuna on noin 30 prosenttia ja huippuvuoteen 2021 verrattuna lähes 45 prosenttia, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Myös asuntojen hinnat ovat tänä vuonna tulleet alaspäin koko maassa. Ennusteessamme arvioimme vanhojen asuntojen hintojen laskevan tänä vuonna Suomessa keskimäärin 5,5 prosenttia viime vuodesta.
– Vuodesta 2024 on tulossa selvästi tätä vuotta parempi asuntokauppavuosi. Ennusteemme mukaan välittäjien tekemien asuntokauppojen määrä nousee ensi vuonna 15 prosentilla noin 55 000 kappaleeseen. Uskomme myös, että vanhojen asuntojen neliöhinnat nousevat ensi vuonna koko maassa keskimäärin kaksi prosenttia, ennustaa Rantanen. – Hintojen nousuun uskovat myös suomalaiset. Säästämisbarometri 2023 -tutkimukseen vastanneista suomalaisista 48 prosenttia uskoo asuntojen hintojen nousevan omalla alueellaan seuraavien 2–3 vuoden aikana.
– Rakentaminen tulee vielä ensi vuonnakin olemaan erittäin vähäistä Suomessa ja uusia vapaarahoitteisia asuntoja tulee myyntiin poikkeuksellisen vähän. Kun kasvava kysyntä kohdistuu pääosin vanhoihin asuntoihin, asuntojen tarjonta ja uutta kotia etsivän vaihtoehdot vähenevät hänen etsimässään asuntotyypissä. Ja näin kysynnän kasvaessa ja tarjonnan vähentyessä asuntojen hinnat lähtevät taas nousu-uralle.
Hallituksen tuore päätös laskea varainsiirtoveroa on tärkeä ja toimiva tukitoimi asuntokaupalle
– Monet asuntokauppaan vaikuttavat talouden mittarit puoltavat tällä hetkellä asuntokaupan piristymistä. Asunnonostajien kannalta suurimpien epävarmuustekijöiden eli korkojen ja inflaation, suhteen näkymät ovat nyt kirkkaammat ja positiivisemmat kuin vielä hetki sitten, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
– Korkojen ei enää odoteta nousevan. Uusi korkotaso on vakiintunut reiluun neljään prosenttiin, eikä tähän ole odotettavissa merkittävää laskua lähitulevaisuudessa. Markkinoilla odotus on, että euriborit tasaantuisivat seuraavan parin vuoden aikana noin kolmeen prosenttiin. Marginaalien kanssa uusien asuntolainojen keskikoroissa liikuttaisiin tuolloin noin 3,5–4 prosentissa.
– Nollakorkoaikaan tai erittäin mataliin korkoihin paluuta on turha odottaa lähivuosina, eivätkä suomalaiset sitä tuoreen Säästämisbarometri 2023 -tutkimustulosten mukaan odotakaan. Euriborien voimakkaaseen laskuun uskoo vain prosentti tutkimukseemme vastanneista, kertoo Mikkonen.
– Uskon, että tilanne asuntomarkkinoilla voi patoutumaan päässeen kysynnän vuoksi lopulta palautua suhteellisen nopeastikin hyvälle tasolle. Omaan talouteensa luottavat ja maksukykyiset kotitaloudet, jotka ovat korkojen nousun ja heilahteluiden sekä korkean inflaation takia pitäneet asunnonvaihtosuunnitelmiaan jäissä, saattavat hyvinkin nyt alkaa aktivoitua ja rohkaistua tekemään päätöksiä, sanoo Rantanen.
– Olen tyytyväinen hallituksen tuoreesta päätöksestä laskea varainsiirtoveroa. Asunnon ja omakotitalon ostoa suunnitteleville kyse on jopa useiden tuhansien eurojen säästöstä asunto- ja kiinteistökaupoissa.
– Asuntokaupan elpymistä tukee sekin, että Suomessa on edelleen suhteellisen hyvä työmarkkinatilanne, vaikkakin työttömyyden ennustetaan jonkin verran nousevan ensi vuonna. Sen sijaan kuluttajien ostovoima tulee meillä paranemaan. Taantuma näyttää jäävän lyhytkestoiseksi ja Suomen talous kääntyy ensi vuonna jälleen loivaan nousuun, toteaa Mikkonen.
Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää: