Säästöpankkiryhmä tutki: Asuntolaina aiheuttaa suomalaisille epämukavuutta
Keneltäkään ei ole jäänyt huomaamatta viimeisen vuoden aikana korkojen nopea nousu. Tämä on koskettanut erityisesti asuntovelallisia kotitalouksia. Säästöpankkiryhmän vuosittaisen Säästämisbarometrin tuloksista selvisi, että kolme neljästä suomalaisesta pitää velkaa epämukavana asiana ja korkojen nousuun varaudutaan eri keinoilla.
Monet asuntovelalliset kotitaloudet ovat olleet viimeisen vuoden ajan tukalassa tilanteessa. Totuimme lähes kymmenen vuoden matalien tai jopa olemattomien korkojen aikana taloudelliseen tilanteeseen, jossa asuntokauppa kukoisti ja lainaraha oli lähes ilmaista. Asuntolainoissa tavallisesti käytetyn 12 kuukauden euribor-koron kivutessa nopeaan tahtiin reiluun neljään prosenttiin, on moni asuntovelallinen joutunut tarkastelemaan omaa talouttaan ja rahankäyttöään uudelleen.
Säästöpankkiryhmän vuosittain toteuttaman Säästämisbarometrin lokakuun 2023 tuloksissa tämä ahdinko näkyi muun muassa siinä, että jopa 73 % vastaajista kertoi talouden velan olevan epämukava asia. Tässä on nousua 3 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta ja jopa 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Tänä vuonna 14 % vastaajista kertoo maksaneensa velkaa suunniteltua nopeammin pois kohonneiden korkokustannusten vuoksi. Suunnilleen sama osuus vastaajista lykkää eteenpäin muita talouden suuria hankintoja, kuten remonttia tai uuden auton ostoa. Korkojen nousuun varaudutaan myös korkosuojauksella, näin on tehnyt viidennes kyselyyn vastanneista. Säästäminen on edelleen yksi tapa varautua korkojen nousuun, vaikka säästämällä varautujien osuus on pienentynyt viime vuodesta viidellä prosenttiyksiköllä ollen nyt 29 %.
Asuntokaupan ahdinko helpottamassa
Asuntomarkkinoiden pitkään jatkunut ahdinko on helpottamassa korkonäkymien kirkastumisen ja inflaation maltillistumisen seurauksena. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ennustaa hintojen nousevan ja vanhojen asuntojen kauppamäärien kasvavan ensi vuonna Suomessa.
“Ennusteemme mukaan välittäjien tekemien asuntokauppojen määrässä laskua viime vuoteen verrattuna on noin 30 prosenttia. Myös asuntojen hinnat ovat tänä vuonna tulleet alaspäin koko maassa. Vuodesta 2024 on tulossa selvästi tätä vuotta parempi asuntokauppavuosi. Arvioimme, että välittäjien kautta tehtyjen asuntokauppojen määrä kasvaa Suomessa 15 % kuluvaan vuoteen verrattuna, ja että vanhojen asuntojen hinnat nousevat keskimäärin 2 % koko maassa”, kertoo Rantanen.
Syksyn Säästämisbarometrin mukaan hintojen nousuun uskovat myös suomalaiset, sillä 48 prosenttia vastaajista uskoo asuntojen hintojen nousevan omalla alueellaan seuraavien 2–3 vuoden aikana. Mitä suuremassa kunnassa vastaaja asui, sitä suotuisammin asuntojen hintatason arvioitiin kehittyvän. Odotukset korkokehityksestä ovat maltillistuneet viime vuodesta. Tuolloin vielä 27 % uskoi korkojen nousevan voimakkaasti 2–3 vuoden aikana. Nyt nousua on takana jo reilu vuosi, eikä voimakkaaseen nousuun usko enää kuin 14 % vastaajista. Kuitenkin 41 % uskoo korkojen nousevan vähän, mutta lähes joka viidennes uskoo lievään korkojen laskuun.
Hallitus kaavailee verohelpotusta varainsiirtoveroihin
Hallitus suunnittelee asuntokauppojen varainsiirtoveron alentamista vuodenvaihteessa, ja samalla ensiasunnon ostajan vapautus varainsiirtoverosta poistuisi. Uutisointi on selkeästi aktivoinut ensiasunnon ostajia erityisesti suurissa kasvukeskuksissa, ja varsinkin pienten asuntojen kauppamäärien odotetaan kasvavan loppuvuoden aikana.
Säästöpankkiryhmä vastasi tähän tukemalla ensiasunnon ostajia tarjoamalla ensiasunnonostajan lainat ilman toimitusmaksua vuoden loppuun saakka. Nämä edut hyödyttävät ostajia, joilla käsiraha on jo säästettynä ja sopivan kohteen löydyttyä pystyy tekemään päätöksiä nopeasti. Vaikka ensiasunnon ostaminen olisi itselle ajankohtaista vasta myöhemmin, ei säästäjällä ole syytä lannistua. Vuodenvaihteen jälkeen varainsiirtovero laskee yleisesti, mikä voi tuoda jopa tuhansien eurojen säästöä asunto- ja kiinteistökaupoissa.
”Asuntokaupan elpymistä tukee sekin, että Suomessa on edelleen suhteellisen hyvä työmarkkinatilanne, vaikkakin työttömyyden ennustetaan jonkin verran nousevan ensi vuonna. Sen sijaan kuluttajien ostovoima tulee meillä paranemaan. Palkansaajat ovat saaneet aiempaa suurempia palkankorotuksia ja myös työeläkkeitä on tarkistettu selvästi ylöspäin. Ansiotulon verotuskin on näillä näkymin kevenemässä. Taantuma näyttää jäävän lyhytkestoiseksi ja Suomen talous kääntyy ensi vuonna jälleen loivaan nousuun. Korkojen nousu on tulossa päätökseensä ja ensi vuonna euribor-korkojen odotetaan jo kääntyvän laskuun”, kiteyttää Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
Lisätietoja: