Miten osakas voi saada asian yhtiökokouksen esityslistalle?
Osakas voi saada haluamansa asian yhtiökokouksen esityslistalle pyytämällä sitä kirjallisesti hallitukselta riittävän ajoissa ennen kokousta. Asunto-osakeyhtiölaki turvaa tämän oikeuden kaikille osakkaille omistusosuuden koosta riippumatta. Alla käymme läpi tarkasti, miten pyyntö tehdään, mihin mennessä ja mitä rajoituksia siihen liittyy.
Millä perusteella osakkaalla on oikeus vaatia asiaa esityslistalle?
Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölakiin perustuva oikeus vaatia haluamansa asian ottamista yhtiökokouksen esityslistalle. Tämä oikeus kuuluu jokaiselle osakkaalle, eikä se edellytä tiettyä omistusosuutta tai muiden osakkaiden tukea. Riittää, että asia kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että osakas voi nostaa esityslistalle esimerkiksi taloyhtiön remonttisuunnitelmiin, vastikkeiden käyttöön tai järjestyssääntöihin liittyviä kysymyksiä. Oikeus on tarkoitettu turvaamaan jokaisen osakkaan mahdollisuus vaikuttaa oman kotinsa ja taloyhtiönsä asioihin tasavertaisesti.
On tärkeää huomata, että osakas voi pyytää asian ottamista listalle, mutta yhtiökokous päättää lopulta, mitä asiasta päätetään. Pelkkä asian saaminen esityslistalle ei takaa toivottua lopputulosta, sillä päätökset syntyvät äänestämällä.
Kuinka kauan ennen yhtiökokousta pyyntö on tehtävä?
Pyyntö on toimitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Asunto-osakeyhtiölain mukaan kokouskutsu on toimitettava osakkaille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, joten pyyntö kannattaa tehdä selvästi ennen tätä määräaikaa.
Käytännössä suositeltava aikaväli on vähintään neljä viikkoa ennen kokousta, mieluiten aiemmin. Näin hallitukselle jää riittävästi aikaa arvioida pyyntö, sisällyttää asia kokouskutsuun ja tarvittaessa hankkia asiaan liittyvät taustatiedot tai asiantuntijalausunnot.
Jos pyyntö saapuu hallitukselle liian myöhään, asia ei ehdi mukaan viralliseen kokouskutsuun. Tällöin asiaa ei voida ottaa kokouksessa päätettäväksi, elleivät kaikki osakkaat ole yksimielisesti läsnä ja suostu asian käsittelyyn. Tämä on käytännössä harvinaista suuremmissa taloyhtiöissä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään hyvissä ajoin.
Kenelle pyyntö osoitetaan ja miten se tehdään?
Pyyntö osoitetaan taloyhtiön hallitukselle. Käytännössä se toimitetaan useimmiten isännöitsijälle, joka valmistelee yhtiökokouksen esityslistan hallituksen puolesta. Pyyntö kannattaa aina tehdä kirjallisesti, jotta siitä jää selkeä dokumentaatio.
Kirjallinen pyyntö voidaan toimittaa sähköpostitse tai kirjeitse. Pyynnössä on hyvä mainita selkeästi seuraavat tiedot:
- Osakkaan nimi ja huoneisto, johon osakkeet oikeuttavat
- Asia, jonka osakas haluaa esityslistalle
- Lyhyt kuvaus siitä, mitä asiassa toivotaan päätettävän tai käsiteltävän
- Päivämäärä ja osakkaan yhteystiedot
Mitä selkeämmin ja tarkemmin asia on muotoiltu, sitä helpompi hallituksen on sisällyttää se asianmukaisesti kokouskutsuun. Epämääräisesti muotoiltu pyyntö voi johtaa siihen, että asia kirjataan listalle tavalla, joka ei vastaa osakkaan alkuperäistä tarkoitusta.
Voiko hallitus hylätä osakkaan pyynnön?
Hallitus ei pääsääntöisesti voi hylätä osakkaan pyyntöä, jos asia kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan ja pyyntö on tehty ajoissa. Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa hallituksen sisällyttämään asian esityslistalle, kun osakas sitä vaatii. Hallituksella ei ole tässä harkintavaltaa asian sisällön suhteen.
Hallitus voi kuitenkin kieltäytyä ottamasta asiaa listalle, jos se selvästi kuuluu hallituksen omaan toimivaltaan eikä yhtiökokoukselle. Esimerkiksi juoksevaan hallintoon kuuluvat asiat, kuten yksittäisten sopimusten solmiminen tai päivittäinen kiinteistönhoito, ovat hallituksen päätettäviä, eivät yhtiökokouksen.
Jos osakas kokee, että hallitus on perusteettomasti jättänyt asian pois esityslistalta, hänellä on mahdollisuus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista. Tähän tarvitaan asunto-osakeyhtiölain mukaan vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, mutta joissakin yhtiöjärjestyksissä raja voi olla matalampi.
Mitä asioita yhtiökokous ei voi päättää osakkaan pyynnöstä?
Yhtiökokous voi päättää vain asioista, jotka kuuluvat sen lakisääteiseen toimivaltaan. Osakas ei voi pyytää listalle asioita, jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat hallituksen päätettäviksi, tai asioita, jotka ovat selvästi lainvastaisia.
Yhtiökokous ei esimerkiksi voi päättää yksittäisen osakkaan huoneistoon kohdistuvista toimenpiteistä tavalla, joka loukkaa tämän hallintaoikeutta. Myöskään sellaisia asioita, jotka vaatisivat kaikkien osakkaiden suostumuksen yksimielisellä päätöksellä, ei voida ajaa läpi tavallisella enemmistöpäätöksellä osakkaan pyynnöstä huolimatta.
Käytännön esimerkkejä asioista, joita yhtiökokous ei voi päättää:
- Yksittäisen osakkaan velvoittaminen maksamaan korvauksia ilman laillista perustetta
- Hallituksen päivittäiseen hallintoon kuuluvat operatiiviset päätökset
- Asiat, jotka vaatisivat lain mukaan kaikkien osakkaiden suostumuksen
- Yhtiöjärjestyksen vastaiset päätökset ilman asianmukaista muutosprosessia
Jos olet epävarma, kuuluuko jokin asia yhtiökokouksen vai hallituksen toimivaltaan, isännöitsijä on paras taho selvittämään tämän ennen pyynnön tekemistä.
Miten asunnon osto tai myynti liittyy taloyhtiön päätöksentekoon?
Taloyhtiön yhtiökokouksen päätökset vaikuttavat suoraan asunnon arvoon ja asumiskustannuksiin, minkä vuoksi ne ovat keskeinen osa asuntokauppaa. Asunnon ostajan tai myyjän on tärkeää tuntea taloyhtiön päätöksentekohistoria ja tulevat suunnitelmat, sillä ne kertovat paljon siitä, mitä asuminen yhtiössä maksaa tulevina vuosina.
Sp-Kodin välittäjät perehtyvät aina yhtiökokouspöytäkirjoihin osana myyntiprosessia. Pöytäkirjoista selviää, onko yhtiölle tulossa merkittäviä remontteja, onko vastikkeisiin suunnitteilla korotuksia tai onko jokin osakas nostanut esille taloyhtiön kuntoon liittyviä huolia. Nämä tiedot ovat asunto-osakeyhtiölain ja hyvän välitystavan mukaan kerrottava ostajalle ennen kaupantekoa.
Myyjän näkökulmasta on erityisen tärkeää seurata, mitä asioita yhtiökokouksessa on käsitelty tai on tulossa käsittelyyn. Jos taloyhtiössä on esimerkiksi vireillä suuri putkiremontti tai julkisivukorjaus, tämä tieto on välitettävä ostajalle, vaikka lopullista päätöstä ei olisi vielä tehty. Avoimuus suojaa sekä myyjää että ostajaa.
Ostajan kannattaa pyytää välittäjältä viimeisimmät yhtiökokouspöytäkirjat ja kunnossapitotarveselvitys, joka kertoo taloyhtiön suunnitellut remontit seuraavalle viidelle vuodelle. Nämä asiakirjat antavat realistisen kuvan tulevista kustannuksista ja auttavat arvioimaan asunnon todellista hintaa kokonaisuutena.
Pohditko, miten taloyhtiösi tulevat päätökset tai yhtiökokouksen suunnitelmat vaikuttavat oman asuntosi arvoon? Kutsu paikallinen Sp-Kodin välittäjä arviokäynnille. Tunnemme alueesi taloyhtiöt ja autamme sinua tekemään oikeat ratkaisut juuri sinun tilanteessasi.