Välitysliikkeen vastuut
Tämän sivun sisältö
Kiinteistönvälitysliikkeen vastuut
Kiinteistönvälitys on Suomessa tarkasti säänneltyä liiketoimintaa, jota aluehallinto- ja kuluttajaviranomaisemme valvovat. Kaikki Sp-Kodin kiinteistönvälittäjät noudattavat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) Hyvän välitystavan ohjetta(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun).
Välitysliikkeen keskeisiä laissa säänneltyjä velvoitteita ovat tiedonanto- ja selonottovelvollisuudet. Toimeksiantajan eli asunnon tai kiinteistön myyjän kanssa kaikista asunnon myyntiin liittyvistä asioista on sovittava kirjallisessa toimeksiantosopimuksessa, johon kerätään kaikki toimeksiantajan tiedossa olevat kaupan kohdetta koskevat tiedot. Välitysliikkeellä on lain mukaan tiedonantovelvollisuus toimeksiantajalle jo ennen sopimuksentekoa sellaisista asioista, jotka voisivat vaikuttaa sopimuksentekoon, kuten esimerkiksi verotukselliset seikat. Tiedonantovelvollisuus jatkuu koko sopimussuhteen ajan.
Tiedonanto- ja selonottovelvollisuus
Välitysliikkeellä on tiedonantovelvollisuus myös toimeksiantajan vastapuolelle eli asunnon ostajalle, jolle tulee kertoa kaikki sellaiset kaupan kohdetta koskevat asiat, jotka vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa ostopäätökseen. Välitysliikkeelle voi syntyä selonottovelvollisuus myös kesken myyntiprosessia, erityisesti jos jotkin kohdetta koskevat epäselvät seikat vaativat lisäselvityksiä tai varmistusta.
Mikäli välitysliike ei täytä velvoitteitaan huolellisesti ja tästä aiheutuu vahinkoa kaupan osapuolille, on välitysliike vahingonkorvausvastuussa. Mahdollisten vahinkotilanteiden varalta välitysliikkeellä tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus.
Välitysliikkeen vastuu kaupan kohteesta ei ole sama kuin myyjän, jonka vastuu on tyypillisesti hinnanalennusvastuu.
Mahdolliset ongelmatilanteet
Ongelmatilanteet kannattaa aina pyrkiä ratkaisemaan sovinnollisesti. Valitettavasti aina yksimielistä näkemystä riidan kohteesta tai vahingon määrästä ei kuitenkaan ole mahdollista löytää, ja siksi tällöin voidaan joutua turvautumaan myös ulkopuoliseen näkemykseen tilanteen ratkaisemiseksi.
Jos välitysliikkeen ja kuluttajan välistä erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi osapuolten välisillä neuvotteluilla, kuluttaja voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn, kuluttajan tulee olla yhteydessä Digi- ja väestötietovirastoon.
Riita-asia voidaan aina ratkaista myös tuomioistuinteitse.