Yhtiövastike, rahoitusvastike, hoitovastike ja vuokravastike? – Asiantuntijamme neuvoo vastikkeiden tulkinnassa
Taloyhtiön erilaiset vastikkeet aiheuttavat välillä päänvaivaa. Mikä on yhtiövastike, hoitovastike, rahoitusvastike, vuokravastike tai erillisvastike? Asiantuntijamme Pipsa Sarin kertoo, mitä käsitteet tarkoittavat ja miten niitä kannattaa tarkastella.
Yhtiövastike
Yhtiövastike on kaikkien vastikkeiden yhteenlaskettu summa eli yhtiövastike = hoitovastike + rahoitusvastike. Jos asunnon tiedoissa ilmoitetaan, että yhtiövastike on vaikkapa 200 euroa/kuukausi, tämä on summa, jonka maksat kuukausittain vastikkeena taloyhtiölle.
Yhtiövastikkeen peruste määritellään yhtiöjärjestyksessä ja siinä kerrotaan, perustuuko määrä neliöihin vai osakkeisiin. Vastikkeen suuruus näkyy taloyhtiön talousarviossa sekä isännöitsijäntodistuksessa. Osakkaan velvollisuus maksaa yhtiövastiketta määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.
Yhtiövastike ilmoitetaan useimmiten euroina per neliömetri (esimerkiksi 4,70 e/m²/kk). Mahdollisista yhtiövastikkeiden korotuksista tai ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisestä päätetään varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Pipsan vinkki:
Yhtiövastike kattaa lähes kaikki menot, mitä asuntoon sisältyy. Lisäksi tulevat vesimaksu ja käyttösähkö. Vesimaksu perustuu joko todelliseen kulutukseen tai huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärään, jolloin kuukausittain maksettava kokonaisvesimaksu on kiinteä. Käyttösähköstä tulee osakkaan itse tehdä sopimus sähköyhtiön kanssa.
Hoitovastike
Hoitovastike kattaa kiinteistön hoito- ja ylläpitokulut, joita ovat mm. lämmitys-, jäte- ja puhtaanapitopalvelut, kiinteistövero, isännöitsijäpalkkiot sekä huoltoyhtiön kulut.
Pipsan vinkki:
Hoitovastikkeiden ennustetaan nousevan energian ja muiden käyttökustannusten hinnannousujen myötä. Vastikkeen nousuun kannattaa varautua kaikkialla Suomessa.
Rahoitusvastike
Rahoitusvastiketta peritään, kun taloyhtiö on ottanut lainaa. Taloyhtiölaina jyvitetään jokaiselle osakkaalle asunnon neliöiden tai osakkeiden mukaan. Rahoitusvastike peritään kuukausittain osana yhtiövastiketta ja siitä käytetään myös nimitystä pääomavastike. Rahoitusvastikkeella katetaan rakentamiseen tai remontteihin otettujen lainojen lyhennykset ja korot.
Pipsan vinkki:
Joskus huoneistokohtainen yhtiölainaosuus kannattaa maksaa pois, sillä yksityishenkilön lainaehdot ovat joustavammat ja korko voi olla taloyhtiölainaa edullisempi. Sen sijaan asuntosijoittajalle järkevämpi tapa on maksaa yhtiölainaa kuukausittain ja vähentää rahoitusvastikkeet vuokratulosta.
Tonttivuokravastike
Tonttivuokravastike liittyy tavallisemmin uudistuotantoon ja valinnaiseen/joustavaan vuokratonttiin. Nykyään asunto-osakeyhtiön tontin yhä useammin omistaa erityinen tontteihin sijoittava rahasto. Valinnainen/joustava vuokratontti tarkoittaa sitä, että taloyhtiö on tehnyt tontin omistajan eli vuokranantajan kanssa tontista maanvuokrasopimuksen. Asunto-osakeyhtiön osakkailla on mahdollisuus lunastaa vuokranantajalta kiinteistökauppana huoneistokohtainen määräosansa vuokratontista ja näin vapautua kuukausittain perittävästä tonttivuokravastikkeen maksamisesta.
Pipsan vinkki:
Valinnaiselle/joustavalle vuokratontille rakennettu asunto näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta, koska ostohinnat ovat omistustonteilla oleviin asuntoihin verrattuna edullisempia. Mikäli mahdollista, tonttiosuus kannattaa lunastaa. Tonttiosuuden lunastushintaa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksillä. Tonttivuokravastike ei lyhennä tonttiosuuden lunastushintaa.
Erillisvastike
Erillisvastike esiintyy joissain taloyhtiöissä ja se on silloin määritelty yhtiöjärjestyksessä. Erillisvastikkeella saatetaan periä erityyppisiä maksuja kuten esim. korvausta laajakaistan käytöstä, sähköstä tai kaasusta.
Muita uutisia
Miten kiinteistönvälittäjän työ eroaa eri puolilla Suomea – vai eroaako?
Sp-Kodin yrittäjät eri puolilta Suomea kertovat omien alueidensa kilpailuvaltit sekä miten heillä huolehditaan asiakaskokemuksesta, ja mitkä heidän mielestään ovat välittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia.
Ensimmäiset askeleet kohti uutta ASP-järjestelmää
Ensiasunnon ostajille suunnattua ASP-järjestelmää ollaan kovaa vauhtia pistämässä uuteen uskoon. Valtio haluaa tukea ensimmäisen oman kodin ostajia, mutta sekä pankit että asiakkaat pitävät nykyistä järjestelmää hieman monimutkaisena ja joustamattomana.
Ei vanhan asunnon taakkaa
Ensiasunnon ostajalla on tilaisuus napata oma unelmakoti pois markkinoilta erittäin sopivilla kauppahinnoilla. Kun haluttuja kohteita tulee myyntiin, ja ostajakandidaatteja on useampia, on ensiasunnon ostajalla tällaisessa markkinassa monesti etulyöntiasema.