Helsingissä on tehty viime viikkoina asuntokauppoja jopa yli pyyntihintojen
Sp-Koti Helsinki Korttelin yrittäjä Nikita Missioukin mukaan perhekokoisista asunnoista on tehty Helsingissä viime viikkojen aikana kauppoja jopa yli pyyntihintojen. Asuntomarkkinoiden piristyminen näkyykin Helsingissä erityisesti perhekokoisten asuntojen kysynnän ja kauppamäärien kasvuna. Haasteena on, ettei perheasuntoja ole riittävästi tarjolla tällä hetkellä.
– Kerrostalokolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vähäinen tarjontamäärä jarruttaa jo nyt asuntokauppaa Helsingissä. Olemme tehneet viime viikkojen aikana kauppoja, joissa vetovoimaisilla asuinalueilla sijaitsevista perheasunnoista on maksettu jopa yli pyyntihintojen. Viimeisin tällainen kohteemme oli Itä-Helsingissä idyllisellä omakotitaloalueella sijaitseva vanha rintamamiestalo, jonka toteutunut kauppahinta oli lähes 600 000 euroa, kertoo Sp-Koti Helsinki Korttelin yrittäjä Nikita Missiouk.
– Arvostetuilla ja perheiden suosimilla asuinalueilla sijaitseviin omakotitaloihin ja isoihin perheasuntoihin kohdistuu tällä hetkellä kasvavaa kysyntää. Valitettavasti niitä vain on aivan liian vähän tarjolla Helsingissä. Pieniä kerrostaloasuntoja, yksiöitä ja kaksioita, on myynnissä huomattavasti enemmän, mutta niiden kysyntä on edelleen hyvin vähäistä. Toistaiseksi asuntokauppa on piristynyt Helsingissä vasta isompien perheasuntojen osalta.
– Perhekokoisten asuntojen kysynnän ja kauppamäärien kasvuun on varmasti yhtenä syynä se, että pitkään patoutunut asunnonvaihtotarve on vihdoin alkanut purkautua Helsingissäkin. Asunnon vaihtoa ei voi siirtää loputtomiin, varsinkaan lapsiperheissä. Korkojen laskun ja positiivisten korko-odotusten myötä ihmiset ovat rohkaistuneet tekemään asunnon ostamiseen ja vaihtamiseen liittyviä ratkaisuja. Kaupan piristymistä tukee sekin, ettei asuntojen hintojenkaan odoteta enää laskevan, vaan päinvastoin lähtevän ensi vuoden aikana jälleen nousuun Helsingissäkin, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
Helsingissä ensiasuntoja ostavat nyt 30–40-vuotiaat yksineläjät ja pariskunnat
– Toinen uusi ja yllättävä ilmiö Helsingin asuntomarkkinoilla on se, että ensiasunnon ostajat ovat nyt reilusti yli 30-vuotiaita ja jopa yli 40-vuotiaita kaupunkilaisia, jotka ovat päättäneet vaihtaa vuokralla asumisen omistusasumiseen. Heitä on nyt myös liikkeellä paljon, kertoo Missiouk.
– Ensiasunnon ostajien joukko jakaantuu tasaisesti yksineläjiin ja pariskuntiin. Yksityisten vuokranantajien tekemät vuokrankorotukset ovat olleet liikkeelle paneva voima sille, miksi pitkään vuokralla asuneet ovat nyt päättäneet hankkia ensimmäisen oman kotinsa.
– Yksityisillä vuokranantajilla on ollut jo pidempään kova paine saada nostettua vuokria. Yleinen kustannustaso nousi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen merkittävästi, ja vaikka inflaatio on rauhoittunut ja korot laskeneet, kustannukset eivät laske entiselle tasolleen. Sijoittajien saama vuokratuotto oli hyväänkin markkina-aikaan vain muutaman prosentin luokkaa. Asuntojen hintojen laskettua merkittävästi Helsingissä sijoittajat eivät saa asunnoistaan enää exit-tuottoakaan, minkä varaan he aiemmin laskivat. Jotta sijoitusasuntoja kannattaa ostaa ja vuokralaisia pitää, täytyisi asunnoista saada selvästi nykyistä parempaa vuokratuottoa. Se, että vuokranantajat yrittävät nostaa vuokratasoja ylöspäin saadakseen vuokran kautta tuottoa sijoitukselleen, on uusi trendi Helsingin vuokra-asuntomarkkinoilla, kertoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.
– Todennäköisesti oman ensimmäisen asunnon ostaminen painottuu nyt vanhempaan ikäluokkaan siitä syystä, että vanhemmilla on jo vakiintuneemmat tulot ja varmempi työpaikka kuin vastavalmistuneilla 20–30-vuotiailla. Heistä monet tekevät pätkätöitä ja toimentulosta on jatkuvaa epävarmuutta. Nuoretkin haaveilevat edelleen omasta asunnosta, mutta asuntolainaan ei haluta sitoutua ennen kuin ollaan varmoja, mihin halutaan asettua pysyvästi asumaan. Vuokralla halutaan asua pidempään kuin ennen, koska se mahdollistaa vapaamman liikkuvuuden ja on kaikin tavoin taloudellisesti stressittömämpää nuorten mielestä, Grönlund jatkaa.
Kaupungin vuokratontti ei ole enää kaupan jarruna tai esteenä
– Sekin on muuttunut, etteivät ostajat enää pelkää kaupungin vuokratontteja yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten. Ostajat tuntuvat tänä päivänä luottavan siihen, että kaupungin omistamilla vuokratonteilla vuokratasot pysyvät kohtuullisena. Sen sijaan asunnot, jotka sijaitsevat yksityisten tahojen omistamilla vuokratonteilla, ovat edelleen haastavia myydä. Kerrostalohuoneistojen kauppahintaan sillä ei ole suurtakaan merkitystä, sijaitseeko asunto omalla vai kaupungin vuokratontilla. Omakotitalojen osalta tontin omistuksella on suurempi merkitys, kertoo Missiouk.
– Itä-Helsingissä sijainnut rintamamiestalo, jonka kauppahinta ylitti pyyntihinnan, sijaitsi kaupungin vuokratontilla. Ostajakandidaateille, joita oli useampia, alueen ja asuntotyypin viehätysvoimalla oli huomattavasti suurempi merkitys kuin tontin omistajuudella.
Ota yhteyttä, niin jutellaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanteesta tarkemmin:
Nikita Missiouk
Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV
Tommi Grönlund
Liiketoimintajohtaja, Nooa Säästöpankki