Valtiontakaus vanhojen omakotitalojen ja osakehuoneistojen peruskorjauksiin olisi tehokas lääke asuntomarkkinoiden vauhdittamiseen
Valtiontakaus 1950–1980-luvuilla rakennettujen omakotitalojen ja osakehuoneistojen peruskorjauksiin voisi ratkaista monta asuntomarkkinoiden tämänhetkistä haastetta, arvioivat Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Lammin Säästöpankin liiketoimintajohtaja Anna-Maija Kuosmanen.

Omakotitaloja ja isoja perheasuntoja haetaan tällä hetkellä eniten, mutta niiden tarjonta ei vastaa
riittävästi kysyntään. Iso osa pääkaupunkiseudullakin myynnissä olevista vanhoista omakotitaloista tai
rivitaloasunnoista on peruskorjauksen tarpeessa, mutta nämä isoja remontteja vaativat kohteet eivät
kiinnosta ostajia. Niiden myynti on vaikeaa, sanoo Lammin Säästöpankin liiketoimintajohtaja Anna-Maija
Kuosmanen.
– Peruskorjattavat tai isoja remontteja vaativat omakotitalot ja asunnot eivät kiinnosta ostajia senkään
takia, että remonttilainan saanti on tänä päivänä huomattavasti vaikeampaa kuin aikaisemmin.
Remonttilainan ehdot poikkeavat asuntolainasta. Laina on kalliimpaa. Ja vaikka peruskorjattava omakotitalo houkuttelisikin ostajia, monilla eivät vakuudet riitä enää remonttilainaan.
– Jopa 1970-luvulla rakennetut kohteet alkavat olla ongelmajätettä, joita kukaan ei uskalla ostaa
demonisoitujen riskirakenteiden, kuten tasakattojen ja valesokkeleiden, takia, väittää Sp-Kodin
toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Riskirakenteethan eivät välttämättä tarkoita sitä, että riskit rakenteissa olisivat toteutuneet. Jos
kiinteistön tai rivitaloyhtiön kunnossapidosta on huolehdittu hyvin ja käyttöikänsä päässä olevia rakenteita
uusittu ajoissa, ei vaurioita ole välttämättä päässyt syntymään lainkaan.
– Ja vaikka paikallisia vaurioita olisikin päässyt syntymään ajan kanssa, pankit rahoittavat hyvin hoidetun yhtiön tai kiinteistön mittaviakin remontteja. Edellytyksenä on, että omistajan oma talous on hyvin hoidettu ja kunnossa. Tilanne ei ole lainkaan niin toivoton kuin annetaan ymmärtää, painottaa Kuosmanen.
Peruskorjausten valtiontakaus helpottaisi remonttilainan saantia
– Kiinteistökantamme vanhenee kovaa vauhtia myös pääkaupunkiseudulla. Kyse on meidän suomalaisten
suurimmasta varallisuuserästä eli kodeistamme. Valtio on tukenut viime vuodet rakennusliikkeitä vahvasti
korkotukivaltuuksilla. Suomeen on rakennettu ja rakennetaan parhaillaankin valtion tuella lisää vuokra-asuntoja jo kyllästetyille markkinoille. Aiemmin myös esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusimiseen on voinut saada valtiolta tukea. Miksei valtio voisi yhtä lailla ryhtyä johonkin tiettyyn euromäärään saakka takaamaan kiinteistöjen tai asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoja, pohtivat Rantanen ja Kuosmanen.
– Tämä ei kasvattaisi valtion menoja, mutta madaltaisi merkittävästi kiinteistöjen omistajien, taloyhtiöiden sekä yksittäisten kuluttajien mahdollisuutta saada omistamaansa tai ostettavaan kohteeseen remonttilainaa, sanoo Kuosmanen.
– Lainaahan voisi tällöin käsitellä jopa asuntolainana, koska peruskorjauksella kiinteistö tai rivitaloasunto
palautettaisiin nykyajan asumisen vaatimusten mukaiseen, uutta vastaavaan kuntoon. Remontoidut vanhat omakotitalot ja perheasunnot ovat haluttavia ja käyvät hyvin kaupaksi. Valtiontakaus helpottaisi pattitilanteessa olevien kiinteistön- tai asunnonomistajien tilannetta. Se mahdollistaisi nykyisen kodin myynnin ja omissa asuntoasioissa eteenpäin menemisen.
– Ehdottamallamme ratkaisulla pienennettäisiin 1950–1980-lukujen rakennuskannan kasvavaa korjausvelkaa ja vahvistettaisiin vanhojen omakotitalojen ja osakehuoneistojen arvoa ja myyntimahdollisuuksia. Remonttilainan saannin helpottuminen vauhdittaisi asuntokauppaa, loisi työpaikkoja rakennusalalle ja pienentäisi rakentamisen hiilijalanjälkeä. Korjaaminen on huomattavasti vähäpäästöisempää kuin purkaminen ja uuden rakentaminen, jatkaa Rantanen.
– Valtiontakauksen myöntämisen ehtona tulisi luonnollisesti olla tiukat kriteerit sekä pätevän asiantuntijatahon laatimat yksityiskohtaiset ja eritellyt suunnitelmat remonteista ja niiden kustannuksista.
Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:
Anna-Maija Kuosmanen
Liiketoimintajohtaja, Lammin Säästöpankki