Talouden elpyminen heijastuu asuntokauppaan viiveellä
Positiiviset uutiset Suomen talouden elpymisestä eivät näy asuntomarkkinoillamme. Asuntokauppaa jarruttavat edelleen alhainen kuluttajien luottamus, heikko työllisyystilanne sekä epävarmat korkonäkymät. Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantasen mukaan ensimmäisiä signaaleja kaupan vilkastumisesta ja sijoittajien palaamisesta markkinoille on kuitenkin jo nähtävissä.
– Asuntokaupan kolmen päädraiverin suhteen on tapahduttava selvää muutosta ennen kuin kauppamäärät lähtevät kunnolla nousuun. Vaikka taloudessamme näkyy jo vahvoja elpymisen merkkejä, työllisyys ja kuluttajien luottamus ovat yhä alhaisella tasolla. Asuntokauppaa jarruttaa myös huoli korkojen noususta. EKP:n ennakoidaan tekevän vielä 1–2 koronnostoa tämän syksyn aikana, ja sekin lisää asunnon ostoa suunnittelevien epävarmuutta, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantanen.
– Epävarmuustekijöitä on paljon myös geopolitiikkaan liittyen. Kukaan ei tiedä, mihin suuntaan Ukrainan sota, Iranin sota ja Hormuzinsalmen tilanne tai energian hinta kehittyvät. Vaikka emme voi näiden kehityskulkuihin vaikuttaa, ne vaikuttavat talouteemme ja asuntomarkkinoihimme.
– Silti pientä positiivista väreilyä asuntomarkkinoilla on jo selkeästi jo havaittavissa. Sp-Kodille kesä- ja heinäkuu ovat olleet tämän vuoden parhaita kauppakuukausia. Elokuussakin on kauppa käynyt vilkkaasti, toteaa Rantanen. – Ihmiset ovat lähteneet liikkeelle, ja näytöillä käy jälleen porukkaa. Kiinnostusta asunnon ostamiseen ja vaihtamiseen on selvästi aiempaa enemmän.
Sijoitusasuntojen kysynnän heräämisestä ensimerkkejä
Rantasen mukaan vilkastumisen merkit näkyvät erityisesti perheasunnoissa ja omakotitaloissa, joissa kauppaa tehdään jo varsin aktiivisesti eri puolilla Suomea. Sen sijaan pienten kerrostaloasuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, kysyntä on edelleen vähäistä.
– Tosin nyt on pitkän hiljaiselon jälkeen alkanut näkyä ensimmäisiä merkkejä sijoitusasuntojen kysynnän heräämisestä. Uskonkin, että kun asuntokauppa lähtee kunnolla liikkeelle, se tulee näkymään myös pienten asuntojen kaupan viriämisenä ja vuokra-asuntomarkkinoillamme, Rantanen sanoo. – Isoissa kaupungeissa vuokra-asuntojen tarjonta on pitkään ylittänyt kysynnän, mutta tilanne tulee tasapainottumaan pienten asuntojen kaupan piristyessä.
Asuntopula uhkaa isoja kaupunkeja ja kasvukeskuksia
Rantanen ennakoi, että asuntomarkkinoiden jo neljä vuotta jatkunut taantuma sekä lähes jäissä oleva uudisrakentaminen saattavat markkinoiden elpyessä johtaa melko nopeastikin tilanteeseen, jossa tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään.
– Asuntopulan riski on todellinen. Se ei koske pelkästään pääkaupunkiseutua, vaan kaikkia isoja kaupunkejamme ja kasvukeskuksia.
– On todennäköistä, että kun markkina vihdoin nytkähtää liikkeelle, se tapahtuu vauhdilla. Riskinä on, että sitten mennään lujaa taas toiseen ääripäähän. Asuntomarkkinoilla muutos pysähtyy harvoin kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Etenkin halutuimmilla alueilla markkina voi ylikuumentua nopeasti, sanoo Rantanen.
– Uudisrakentamisen vähäisyys pahentaa tilannetta entisestään. Erityisesti uusia perhekokoisia asuntoja kaivattaisiin markkinoille kipeästi, mutta uusien ja vanhojen asuntojen välinen hintaero on kasvanut meillä niin suureksi, että rakennusliikkeiden on harkittava hyvin huolellisesti uusia aloituspäätöksiä. Riski, että uudet asunnot eivät käykään kaupaksi, on todellinen. Monet ostajat päätyvät ymmärrettävästi vanhempiin asuntoihin ison hintaeron vuoksi.
– Uusien asuntojen täytyy nyt tarjota jotain erityistä. Itse ajattelen, että se tarkoittaa houkuttelevaa sijaintia ja vetovoimaisen alueen kysyntään sopivaa asuntojakaumaa.
Kuluttajat optimoivat nyt asumiskustannuksia – turhasta tilasta ei haluta maksaa
– Tulevan kodin neliöiden maksimointi ei enää houkuttele asunnonostajia samalla tavalla kuin aikaisemmin, vaan nyt etsitään tämänhetkiseen elämäntilanteeseen sopivan kokoisia koteja. Moni pyrkii hankkimaan juuri riittävän kokoisen asunnon. Ylimääräisistä neliöistä ei haluta maksaa, kertoo Rantanen.
– Jokaisella paikkakunnalla on myös tietty hintataso, mikä toimii leikkurina kysynnälle. Esimerkiksi Helsingissä hintarajana on 500 000 euroa. Sitä kalliimpiin asuntoihin kohdistuu selvästi vähemmän kysyntää kuin alle puoli miljoonaa maksaville.
– Uskon, että asuntomarkkinoiden suunta on kääntymässä pysyvästi parempaan, mutta muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Asuntokaupan elpyminen edellyttää työllisyyden vahvistumista, kuluttajien luottamuksen palautumista sekä varmuutta siitä, että korkotaso pysyy hallinnassa, Rantanen vielä painottaa.
Ota yhteyttä, niin keskustellaan asuntomarkkinatilanteesta lisää
Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, eMBA, LKV, kiinteistöneuvos
Muita uutisia
Talouden elpyminen heijastuu asuntokauppaan viiveellä
Alhainen kuluttajien luottamus, korkea työttömyys ja korkoihin liittyvä epävarmuus jarruttavat edelleen asuntokauppaa. Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantanen näkee kuitenkin jo ensimerkkejä kaupankäynnin vilkastumisesta ja sijoittajien paluusta markkinoille.
Vantaalla odotetaan vielä asuntomarkkinoiden käännettä
Vantaan asuntomarkkinat laahaavat muuta pääkaupunkiseutua jäljessä. Heinäkuussa kauppamäärät laskivat Vantaalla vuodentakaisesta 13,3 prosenttia, mikä vastaa koko maan asuntomarkkinoiden kehitystä. Piristymistä odotetaan vasta ensi vuodelle.
Asunnon myynti onnistuu nykymarkkinassakin – oikea hinta ja realistiset odotukset ratkaisevat
Myynti voi mietityttää hintojen laskettua ja kauppatahdin hidastuttua. Nykyinen markkina tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia etenkin asunnonvaihtajalle.