Siirry sisältöön
Uratarinat

Marja Mannerroos: paras palkinto välittäjäntyössä on saada ihmiset eteenpäin elämän taitekohdissa


Synnyinseuduilleen Helsinkiin palannut Marja Mannerroos ei olisi aikoinaan uskonut, että hänestä tulisi kiinteistönvälittäjä. Hänen urapolullaan ei ollut siitä ainoatakaan ennusmerkkiä – kunnes Marjan tie uuden alun äärelle johtikin hänen perheensä Porista pääkaupunkiin. Hetken mahdollisuuksiaan pohdittuaan, Mannerroosin puoliso ilmaisi, että vaimo sopisi täydellisesti kahteen hommaan – autokauppiaaksi tai välittäjäksi – ja loppu on historiaa.

Analyyttisesta insinöörityöstä tunteikkaalle kiinteistönvälitysalalle

Heti ylioppilastutkinnon jälkeen Otaniemessä itsensä kemian diplomi-insinööriksi opiskellut Mannerroos pääsi monipuolisesti erilaisiin alan töihin. Koulussa hän loisti kemiassa ja saikin kokeista täysiä pisteitä, mutta matematiikka tuotti haasteita. Hän kuitenkin jatkoi muita aineitaan eteenpäin ja opetteli sinnikkäästi asioita ulkoa, saaden lopulta sen matematiikankin sujumaan. Vaikka välitysalalla ei varsinaisesti kemian opinnoista ole hyötynyt, on koulutustausta kuitenkin opettanut hänelle analysointitaitoja, tapaa esittää asioita sekä taitoa tiedonhakuun.

– Ensimmäinen työpaikkani oli lukioikäisenä autoliikkeen myyntisihteerinä, ja myöhemmin hoidin myös Nesteellä öljykaupan asiapapereita. Lisäksi kokemusta kertyi opiskelujen jälkeen laboratoriotyöstä sekä tuotanto- ja kehityspäällikön tehtävistä meijerissä, jossa kehitin myös ihka oman piimän. Välitysalalle lähteminen oli siis aivan täyskäännös, Mannerroos kertoo.

”Välitysala on fiilislaji”

– Puolisoni kannustamana päätin katsoa reitin, joka johti välittäjäksi. Onneksi katsoin, sillä sopiva paikka aukesikin yllättäen. Välitysalalle siirtyminen oli hyppy täysin tuntemattomaan ja jännittävään maailmaan. Vaikka olin rohkea ja luottavainen, mietin silti alussa monesti, että mitä minä oikein olen lähdössä tekemään, Mannerroos muistelee.

Hommat alkoivat kuitenkin luistaa uran alusta alkaen. Kun hän vuonna 2006 aloitti työt ensimmäisessä välitysliikkeessä, hän onnistui saamaan heti esimiehensä täyden luottamuksen. Sen ansiosta Mannerroos sai useita vaativimpiakin kohteita myyntiin ja pääsi näyttämään taitojaan. Koska urapolku tuntui oikealta, hän suoritti jo ensimmäisenä välitysvuotenaan LKV-tutkinnon, minkä myötä hänestä tuli laillistettu kiinteistönvälittäjä.

Mannerroosin ensimmäinen välitysalan esimies sattui myös olemaan koulutukseltaan insinööri, joten yhteys hänen kanssaan oli helppo löytää. Yhtä voimakkaan yhteyden Mannerroos kertoo pystyvänsä luomaan myös insinööriasiakkaiden kanssa. Mannerroosin mukaan insinööri kuvittelee aina tekevänsä päätökset faktoihin perustuen, mutta silti suurimmat päätökset syntyvät analyyttisimmallakin henkilöllä sydämessä – päätös kodista tehdään tunteella, vaikka Excel-taulukot toki tukevat hyvän fiiliksen syntymistä kodista.

Välitysalalla pääsee kehittymään ja omassa työssään kasvamaan, mutta alalla yleneminen seuraaviin positioihin ei oikeastaan ole mahdollista – välittäjänä ollaan ja pysytään. Mannerroosin mukaan välittäjän tärkein tehtävä on ymmärtää asiakkaan tarpeita sekä kokonaistilannetta. Lisäksi täytyy olla jatkuvasti halua kehittyä sekä tavoitella tilanteesta riippumatta aina parasta mahdollista lopputulosta asiakkaan hyväksi. Jokaiseen toimeksiantoon tulee ryhtyä täydellä innolla – kyky innostua on välittäjän yksi tärkeimmistä ominaisuuksista.

– Mistään ei tule mitään, jos työyhteisössä hommat eivät toimi. Tällä hetkellä esimieheni on mahtava ja kollegani ovat huipputyyppejä. Tärkeää ei ole pelkästään yhteistyön sujuvuus, vaan mukana täytyy olla myös ripaus hurttia ja virkistävää huumoria. Hyvän työilmapiirin tunnistaa siitä, että olet hyvällä tuulella, kun lähdet asiakaskäynneille ja kohtaat ihmisiä – se fiilis on lähtöisin juuri sieltä työporukasta ja tarttuu parhaassa tapauksessa myös asiakkaisiin, Mannerroos summaa.

Mieleenpainuvimmat tarinat välittäjän urapolulla

Marjan uralla on ollut useita tarinoita niistä hetkistä, kun asiakkaat ovat tykästyneet häneen. Omien sanojensa mukaan se on tämän työn parasta antia, kun asiakkaan kanssa syntyy suhde, jota haluaa vaalia vielä asiakassuhteen päätyttyäkin.

– Ei tästä ole kauaakaan, kun lähdin viettämään iltaa asiakkaan kanssa kaupungille. Kävimme syömässä ja drinkeillä yhdessä ja juhlistimme sitä, kun olimme saaneet hänen asuntonsa myytyä onnistuneesti. Paras palkinto, minkä välittäjä voi saada on se, että ihmiset ovat onnellisia ja pääsevät elämänsä taitekohdasta eteenpäin, Mannerroos pohtii.

Joskus mieleen jää myös erikoiset kauppatilanteet tai asiakkaiden poikkeukselliset olosuhteet. Mannerroosilla on aikoinaan ollut kaupan kohteena myös italialainen viinitila, joka oli ollut myynnissä ympäri maailman. Hän ei kuitenkaan koskaan löytänyt sille ostajaa, mutta itse toimeksiantoa hän pitää edelleen hauskana haasteena.

– Lopulta tilan taisi saada kaupaksi joku amerikkalainen agentti, Mannerroos naurahtaa.

Tulevaisuus muovaa asuntomarkkinaa, mutta myös oma kehitys nykyisessä työssä kiinnostaa

Mannerroos toivoo asuntomarkkinan kehittyvän siihen suuntaan, että hän pääsisi tekemään töitä mahdollisimman ahkerasti. Häntä kiinnostaa eniten kiinteistötoimeksiannot, sillä niiden kanssa hän pääsee tosissaan haastamaan itseään sekä kohtaamaan uutta. Uransa tulevaisuudelta hän toivoo kehittyvänsä jatkuvasti niin yleisesti alalla kuin toimeksiantojen suhteenkin – joka ainoa kerta voi yrittää tavoitella parempia tuloksia.

– Jää nähtäväksi, miten välitystyö tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tällä hetkellä olemme kodin myyjiä, mutta on toki mahdollista, että joku päivä alamme palvelemaan enemmän ostavaa asiakasta. Silloin kaikki voisivat periaatteessa myydä kaikkea markkinassa olevaa, Marja pohdiskelee.

– Myös jatkuvasti kehittyvä tekoäly auttaa meitä paljon kirjoitusta vaativissa tehtävissä, jos sitä osaa käyttää järkevästi. Siitäkin huolimatta ihmistä tarvitaan laadukkaan tekstin muotoilussa ja hienosäädössä. Tekoäly ei vie työtä välittäjältä – kävi miten kävi, ihmisiä pitää yhä kohdata, Mannerroos summaa.

Muita uutisia